29. joulukuuta 2007

joulukevennys: siikaa salaatissa

Kun jouluruoka kaikkine herkullisine muotoineen alkaa tunkea jo korvista ulos (meillä tämä tapahtuu jo tapaninpäivän tienoilla), voi ruokavalioon hakea vaihtelua vaikkapa savukalasalaatista. Salaatti on kaiken lisäksi helppotekoista, joten aikaa säästyy välipäivien tähdellisempiin asioihin kuten lukemiseen ja suklaan syöntiin ;) Lukemista riittääkin pukin tuomassa Jamie at home -kirjassa, jossa on uusien hyvien resepti-ideoiden lisäksi myös mukavaa luettavaa kaikille meille, joiden viherpeukalo napottaa keskellä kämmentä...

Savusiikasalaatti
2 annosta

n. 250 - 300g savusiikaa (tai muuta savukalaa)
½ ruukkua salaattia maun mukaan
kurkkua
kirsikkatomaatteja
hillosipuleita
omatekoisia herkkukurkkuja
purjoa
2 kovaksi keitettyä kananmunaa

Kasaa salaatti lautaselle yllä olevista aineksista vapaaseen tyyliin. Lohko päällimmäiseksi kananmunat ja ripottele pieneksi silputtua purjoa päälle. Nauti vaikkapa raikkaan kivennäisveden tai hyvän valkoviinin kera.

23. joulukuuta 2007

En etsi valtaa, loistoa

...en kaipaa kultaakaan. Mutta hyvää ruokaa ja seuraa on jouluna oltava. Olimme jo vetäytymässä joulunviettoon, mutta tämä pikapostaus mahtavasta kastikeideasta on vielä tehtävä. Kokeilkaa tätä kastiketta, ette pety!

Alkuperäinen resepti on ilmeisesti Valion. Minä törmäsin tähän lohivati-kokonaisuuteen Pastanjauhajien postaamana. Muutama viikko takaperin vietimme pikkujouluja ystäväpiirissä, ja tuolloin tarjoutui loistava tilaisuus kokeilla kokonaisuutta.

Parantumattomana reseptien säveltäjänä lisäsin vadille vielä kylmäsavulohen lisäksi kylmäsavukinkkua. Tuossa kuvassa vati odottelee vielä kruunaustaan rucolalla ja parmesan -lastuilla. Glögi-sinappikastike oli niin hyvää, että uskomme sen toimivan joulupöydässä melkein kaiken kanssa. No, ehkä ei rosollin...

Yksinkertaisuudessaan homma toimii näin:

Lohivati

n. 6 annosta

200 g

200 g
graavilohta tai -siikaa, (tai kylmäsavulohta) ohuina viipaleina

kylmäsavukinkkua
mustapippuria myllystä

Glögi-sinappikastike
2 dl Valio vaaleaa glögiä
1/2 dl sinappia, esim. Dijon

Pinnalle
1 - 2 dl (50 - 100 g) parmesania lastuina
kourallinen rucolan lehtiä


Valmista ensin kastike: keitä glögiä teräskattilassa ilman kantta muutamia minuutteja, kunnes neste haihtuu osittain ja glögi sakenee. Lisää sinappi. Kiehauta sekoittaen, kunnes kastike on tasaista. Jäähdytä. Jos olet kiehauttelun ja sakeuttamisen kanssa yhtä vähän sinut kuin minä, voit saostaa kastiketta halutessasi hiukan esim. vaalealla Maizenan suurusteella. Mutta ei kerrota tätä salaisuutta kellekään ;)

Levitä lohiviipaleet (ja ohuen ohuet kinkkuviipaleet) tarjoiluvadille ohueksi kerrokseksi. Jauha kalan pinnalle ripaus mustapippuria. Kaada päälle huoneenlämpöinen kastike. Anna maustua hetkisen jääkaapissa kelmulla peitettynä. Lisää kalan pinnalle rucolaa ja höylää juustolastuja juuri ennen tarjoilua. Tarjoa alkupalana keitettyjen perunoiden kanssa.

Kohtahan se tulee testattua, mutta voisin vannoa ettei varsinainen perinteinen kinkkukaan tätä kastiketta hyljeksi. Niin hyvää, ja dijonin sijaanhan sekaan voi latoa jotain joulusinappia halutessaan.

Rauhallista joulua!

22. joulukuuta 2007

glögisilli

Voikeittiön syksyyn on kuulunut kaikenlaista hässäkää ja kiirusta, josta syystä viime aikoina täällä on kovin harvakseltaan postailtu. Ruokaa on kyllä tehty ja syöty ja kuvattukin, mutta työ on haitannut harrastustoimintaa siinä määrin ettei aikaa ole millään riittänyt postailuun.

Samasta syystä suurin osa jouluvalmisteluistakin (kuten joulukortit) jäi tekemättä. Joulua vietämme molempien perhekuntien kollektiivipöydissä, joten kaikkea ruokaa ei onneksi tarvitse itse huolehtia pöytään!
Eilen sitten "joululoman" alkaessa pääsi hiukan jo rauhoittumaan joulun tunnelmaan ja nyt on riittänyt intoa sitten viimeisten jouluherkkujen tekoon: lanttulaatikko tuoksuu jo uunissa ja glögisillit on laitettu tekeytymään. Tämän sillin ehtii rykäistä tulemaan vaikka vielä huomenna, vaikka se parhaimmillaan onkin parin päivän kypsyttelyn jälkeen. Alkuperäinen ohje on erään sillifirman sivuilta.

Oikein rauhallista joulua kaikille tutuille ja tuntemattomille lukijoille! Palaamme uusin kujein tuossa Tapaninpäivän maissa asiaan.

Glögisilli
1 lasipurkillinen

2 sillifilettä (olen käyttänyt Matjes- mutta muukin käynee)
1 sipuli (värinsä vuoksi olen käyttänyt puna-)

Liemi:
2 dl valmista glögijuomaa
1 dl sokeria
½ dl puna- tai valkoviinietikkaa
rose- tai valko- ja maustepippuria

Valmista liemi: mittaa ainekset kattilaan ja kiehauta. Anna jäähtyä.
Viipaloi sillifileet ja kuori ja viipaloi sipuli. Lado puhtaisiin lasipurkkeihin kerroksittain silliä ja sipulia. Kaada jäähtynyt liemi päälle. Anna tekeytyä jääkaapissa. Parasta parin päivän kuluttua.

Helppoa, ja niin hyvää! En ole koskaan ollut mikään sillin suurystävä, ennen kuin kokeilin tätä sillireseptiä. Glögi tuo siihen mukavaa mausteisuutta ja sokeri leikkaa sillin suolaisuutta ja etikan happamuutta.

20. joulukuuta 2007

joulutorttu alias jouluinen hyydykekakku

Joulukuun ruokahaasteen deadline lähestyy kovaa vauhtia ja voikeittiössä syksyn kiireisyys on vain huipentunut joulua kohti, mistä syystä meinasi mennä ohi koko haaste!

Olin ajatellut tehdä joulupöytään jälkiruoaksi jonkin raikkaan ja keveän hyydykekakun, jonka pohja tulisi piparista. Testasin itse kehittelemääni makuyhdistelmää pikkujouluvierailla, ja oikein hyvin maistui. Siltä pohjalta uskallammekin:
a) valmistaa tätä joulupöytiin
b) osallistua tällä joulukuun ruokahaasteeseen.

Ohje on vanha tuttu kevyen hyydykekakun ohje, taas hiukan muunneltuna.

Jouluinen glögi-omenakakku ilman uunia
riittävä määrä ähkyn hankkimiseen

Pohja
n. 150 - 175 g pipareita (käytin itse ohuita Annas sitruunapiparkakkuja)
n. 50 - 100g voita

Täyte
2,5 dl Flora Vanillaa (tai muuta vaahtoutuvaa vaniljakastiketta)
500g rasvatonta maitorahkaa
1 omena kuorittuna ja raastettuna
1 rkl lime- tai sitruunamehua
2 rkl hunajaa tai sokeria (voi passailla maistelemalla välillä)
2 tl vaniljasokeria
½ tl kanelia
1 rkl vettä tai limemehua
5 liivatelehteä

Kiille
3 dl valmista glögiä
5 liivatelehteä

Laita ensin täytteen liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Tee sitten pohja: murskaa keksit tehosekoittimessa muruiseksi seokseksi. Sulata voi ja yhdistä kulhossa muruseokseen. Sekoita, kunnes voi on imeytynyt keksimuruihin. Vuoraa irtopohjavuoan (meillä on n. 26cm halkaisijaltaan) pohja leivinpaperilla ja taputtele muruseos vuoan pohjalle. Nosta vuoka jääkaappiin täytteen teon ajaksi.

Kuori ja raasta omena, voit ripotella hiukan sitruunamehua raasteen päälle ettei se tummu odottaessa.

Vatkaa Vanilla vaahdoksi. Yhdistä vaahtoon rahka, omenaraaste, vaniljasokeri, hunaja, sitruunamheu ja kaneli. Maistele seosta ja lisää hunajaa tarvittaessa. Purista liivatteista ylimääräiset vedet ja sulata ne pieneen tilkkaan kuumennettua limemehua (tai vettä). Kaada liivateseos täytteeseen tasaisena nauhana, vatkaa/ sekoita koko ajan. Kaada seos vuokaan murupohjan päälle.

Laita kakku hyytymään jääkaappiin vähintään 3 tunniksi, mieluiten yön yli.

Kun täyte on kunnolla hyytynyt, valmista kiille. Laita taas liivatteet pehmenemään kylmään veteen. Jos mahdollista, kannattaa käyttää tiivistettä ja tehdä hiukan juontiglögiä tujumpaa seosta. Kuumenna noin ½ dl glögiä ja sulata liivatteet siihen. Sekoita ohuena nauhana lopun glögin sekaan. Tällä liivatemäärällä tuota hyydytettävää nestettä ei saisi olla juuri 3 dl enempää. Jos et halua kaataa juoksevaa kiillettä kakun päälle (voi karata vuoan liitoksesta osittain), voit hyydyttää sitä aluksi vähän laittamalla kulhon kylmään veteen ja sekoittelemalla seosta kunnes se alkaa hiukan saostua / hyytyä.
Laita kakku taas jääkaappiin kunnes kiille on hyytynyt (noin tunti).

Ennen vuoan avaamista kannattaa käydä vielä vaikka veitsellä läpi kakun reunat, että ne irtoavat vuoan reunoista. Näin kakku ei repeä kun irrotat vuoasta reunat.

Kakku oli taas ihanan raikas. Mikään innovatiivisuuden riemuvoittohan tämä(kään) haasteruoka ei ole, mutta se on helppo tehdä ja taatusti hyvää!
Tälläkin kertaa kisa tulee olemaan kova, sen verran herkullisia reseptejä on kokkailtu ja bloggailtu ympäri ruokablogistania. Tärkeintähän on kuitenkin osallistuminen ja hienojen uusien ideoiden saaminen!

14. joulukuuta 2007

Poikkeavaa perinnettä: imelää perunaa

Tämä ei ole ollenkaan itäsuomalaista jouluruokaperinnettä, enemmänkin tuolta länsirannikon suunnalta, mutta itse olen tykästynyt tähän niin kovin että sitä pitää tehdä joka joulu. Meillä joulunvietto tapahtuu aina anoppilassa ja Paremman Puoliskon anoppilassa ;) -ovat niin lähekkäin että toisessa ollaan vuorovuosin aatto ja toisessa sitten joulupäivänä. Minusta on kuitenkin kiva (ja jossain määrin edes kohtuullista) viedä mukanani joulupöytään jotain syötävää. Tämä laatikko on ollut yksi viemisistä jo parin vuoden ajan. Tänä vuonna sain ensimmäistä kertaa imellyttämisen epäonnistumaan, mutta pienellä fuskulla itse lopputulos oli oikein mainio (toivottavasti kovin moni joulupöytiimme tuleva ei satu lukemaan tätä etukäteen ;) ).

Imelletty perunalaatikko
n. 2 l vuoka (vajaa)

n. 1½ kg perunoita
n. 3-5 dl maitoa
1 tl suolaa
2 rkl margariinia tai voita
(siirappia tai sokeria)

Pese perunat ja keitä ne kuorineen. Huom! kuorineen keittäminen on olennaista imeltymisen onnistumisen kannalta; luulisin että se johtuu siitä ettei perunan oma tärkkelys pääse karkuun. Itse olin tällä kertaa niin väsynyt, että luulin olevani mestarikokki enkä jaksanut lukea ohjetta. Niinpä keittää hurautin perunat kuorittuina ja pilkottuina... Muistin vasta soseutusvaiheessa että ne olisi pitänyt keittää kuorineen.
Mutta, koska lukijat ovat viisaampia, pitää heidän siis kuoria ja soseuttaa perunat kuumina. Lisää sitten vehnäjauhot soseeseen ja sekoita hyvin. Peitä seos ja jätä se imeltymään mieluiten yön yli lämpimään paikkaan. Jos omistat tulisijan ja sitä on lämmitetty, on sen päällä mainio paikka imeltymiselle.
Seuraavana päivänä seoksen pitäisi olla hiukan kevyempää ja jotenkin "vaahtomaista" jos imeltyminen on onnistunut. Eron normaaliin soseeseen huomaa kyllä selvästi. Lisää seokseen maito, suola, ja rasva nokareina. Jos imeltymisaika oli lyhyt tai epäilet ettei imeltymistä ole oikein tapahtunut, lisää n. 1 rkl siirappia tai sokeria. Sekoita hyvin ja kaada seos voideltuihin vuokiin. Huom! Täytä vuoka vain 3/4 täyteen sillä se kuohuu paiston aikana. Älä huoli jos seoksessa on paakkuja, ne häviävät kyllä kypsennyksessä. Kypsennä laatikkoa 175 -asteisen uunin alatasossa noin 3 tuntia, kunnes pinnassa on kaunis väri.
Jos teet laatikon jo etukäteen, paista se hiukan vajaaksi ja pakasta. Jouluna voit sitten paistaa sen loppuun ilman että se kuivuu.

Nauti muiden jouluherkkujen kera.

9. joulukuuta 2007

joulupiirakat

Jouluruokien valmistus on nyt siis virallisesti aloitettu! Olemme perinteisesti anopin kanssa tehneet yhdessä karjalanpiirakat jouluksi kahden hengen talkoilla. Karjalanpiirakat kuuluvat -kuten arvata saattaa- täällä ehdottomasti joulu- ja muutenkin juhlapöytään. Joulu ei ole jouu jo pöydässä ei ole piirakoita ;) Ja itsepaistettuja tietenkin!

Eilen oli sopiva päivä piirakanpaistoon, täällä suunnalla oli ainakin niin synkkää ja sateista ettei ulkoilu oikein olisi houkutellut muutenkaan. Piirakanpaisto alkaa jo edellisenä iltana esivalmisteluilla eli sydänpuuron keitolla. Itse paisto-operaation aloitimme yhdeksän maissa aamulla, ja kahteen naiseen ahkeroimme 155 piirakkaa noin neljässä tunnissa. Meillä on tarkka työnjako; minä ajelen (eli kaulin pulikalla) piirakkapohjat, anoppi yhdistelee eli rypyttää ja paistaa ja minä sitten lopuksi voitelen. Minulla on enemmän kokemuksia piirakoiden paistamisesta talkoilla, joten rypytys ei vielä suju kovinkaan näppärästi. Sen sijaan pohjien ajelun isä opetti minulle jo pikkutyttönä, ja se sujuu nykyään melkein silmät suljettuina. Siksipä tämä edellämainittu työnjako lieneekin kehittynyt kuin luonnostaan.

Piirakanpaisto ei oikeasti ole kovin vaikeaa, ehkä hiukan työlästä mutta kun porukalla tekee niin aika kuluu mukavasti (eikä aina ole tarpeen tehdä ihan toista sataa piirakkaa kerralla).

Karjalanpiirakat
n. 40 piirakkaa

piirakansydän
perinteisin ja tutuin sydän on tietysti riisipuuro, perunapiirakat (täytteenä siis muusia) ovat herkullisia tuoreina mutta kuivahtavat ikävän nopeasti

1 ½ dl riisiä
1 ½ dl vettä
1 ½ l maitoa (täysmaidosta tulee parasta)
suolaa reilusti

Keitä riisipuuro, huom. piirakoita varten puuro saa jäädä hiukan löysemmäksi, se tiivistyy kuitenkin yön yli levätessään. Kiehauta vesi, lisää riisit ja anna hautua kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää maito ja hauduttele miedolla lämmöllä puuro kypsäksi. Tähän menee noin 1½ - 2 tuntia. Mausta suolalla, ota huomioon että puuro saa olla suolaisempaa kuin jos sitä syötäisiin sellaisenaan! Jäähdytä ja säilytä viileässä yön yli. Notkista puuro lisäämällä siihen kananmunia ennen leipomista. Älä missään tapauksessa lisää puuroon maitoa notkistaaksesi sitä seuraavana päivänä, se alkaa kiehua uunissa ja kuohuu yli paiston aikana.


Piirakkataikina

2 dl kylmää vettä
1 tl suolaa
4 dl ruisjauhoja
4 rkl juoksevaa margariinia (tai sulaa voita)
1 dl vehnäjauhoja
alustamiseen ruis- vehnäjauhoseosta

Sekoita kylmään veteen ruisjauhot, sekoita tasaiseksi esim. puuhaarukalla. Lisää margariini ja vehnäjauhot, sekoita tasaiseksi taikinaksi. Nosta taikina ruis-vehnäjauhoseoksella jauhotetulle työlaudalle ja alusta kunnes taikina on sileää ja kiinteää eikä tartu enää työlautaan eikä käsiin. Taikinan pitäisi olla kiinteää, muttei liian kovaa. Liian kovaa taikinaa on vaikea kaulita ja täyttää hajottamatta piirakoita. Anna taikinan levähtää hetki (mieluiten ainakin puolesta tunnista tuntiin). Taikinaa ei kannattaisi tässä vaiheessa laittaa jääkaappiin, sillä se kostuu ja valmiit piirakat saattavat tarttua helpommin kiinni työlautaan (varsinkin jos tekee paljon piirakoita kerralla jolloin piirakat joutuvat valmiina odottelemaan paistovuoroaan).

Leivo taikinasta ohuehko tanko ja leikkaa siitä pieniä pallosia. Litistä pallot kiekoiksi (halkaisijaltaan n. 3 cm), jauhota ja pinoa. Näistä "nappuloista" sitten ajellaan eli kaulitaan piirakkapohjat.

Jauhota työlauta ruis- vehnäjauhoseoksella. Ota yksi nappula kerrallaan käsittelyyn: helpointa on aluksi kasata pieni jauhokeko, jonka päälle nappula laitetaan. Tämän jauhokeon päällä kun nappulaa ajelee niin se pyörii ikään kuin itsestään ja pohjasta on helppo saada ohut ja pyöreä. Ajeluun ei välttämättä tarvita pulikkaa eli pualikkaa, tavallinenkin kaulin käy, mutta itse en osaisi sillä kaulita pohjia tasaisen pyöreiksi. Monet käyttävät tähän hommaan myös pastakonetta, mutta minusta se on turhan aikaa vievää; yhden pohjan ajeluun ei kauaa mene pulikallakaan. Jos paistajia on useampia, kannattaa tehdä sarjatyötä siten että yksi tai useampi ajelee eli kaulitsee ja osa sitten rypyttää.
Seuraavaksi levitetään täyte pohjalle. Tätä varten kannattaa varata lasi kylmää vettä, voiveitsi ja ruokalusikka. Kylmässä vedessä voi sitten kastaa lusikkaa ja veistä välillä, jotta puuro ei tartu niihin kiinni. Nosta noin ruokalusikallinen täytettä piirakkapohjalle, levitä veitsellä tasaiseksi kuten alla olevassa kuvassa näkyy.
Seuraavaksi käännetään laidat keskelle ja rypytetään. Jokaisella on rypyttämiseen oma tekniikkansa, minusta helpointa on aloittaa keskeltä ja edetä ylöspäin. Laita peukalo ja etusormi yhteen niin että peukalo hiukan "tukee" etusormea. Rypytä sitten piirakka keskeltä ylöspäin etusormilla painellen: painele siis reunaa rypyttäen kiinni puuroon. Käännä piirakka ympäri ja rypytä toinen puoli samaan tapaan. Tätä on hiukan hankalaa selittää kuvailevasti ;) mutta rypytä siis molemmilta "pitkiltä sivuilta" yhtä aikaa.
Paista valmiit piirakat noin 275-300 -asteisessa uunissa (leivinuuni on tietysti paras) jauhotetulla pellillä (tai sähköuunissa leivinpaperin päällä) noin 7-12 minuuttia uunin lämpötilasta riippuen. Kun piirakat ovat saaneet kauniin värin, ne voi ottaa pois uunista.

Voitele hiukan jäähtyneet piirakat. Voitelussakin lienee yhtä monta koulukuntaa kuin on paistajaakin, meillä piirakat voidellaan aina voi-vesiseoksella, joka on maustettu suolalla. Mittaa korkealaitaiseen pannuun tai kasariin n. ½ dl vettä, lisää noin 1 tl suolaa ja kiehauta. Ota levy pois päältä ja lisää noin 50-75 g voita. Sekoita varovasti kunnes voi on sulanut. Voitele piirakat; helpoin tapa on ottaa pihdeillä kiinni piirakasta ja upottaa se nopeasti seokseen.

Piirakat maistuvat ylivoimaisesti parhailta kuumina ja juuri voideltuina!

Jos teet kerralla enemmän piirakoita, voit pakastaa ne joko raakana tai voideltuina. Jos pakastat voideltuina, jäähdytä piirakat ja pakasta ne astiassa tai pusseissa. Piirakoiden väliin kannattaa laittaa suikale voipaperia, näin ne saa helpommin toisistaan irti sulatusvaiheessa.


6. joulukuuta 2007

aamuKahvi

Tätä postausta on pitänyt haudutella useamman kuukauden ajan, aina siitä asti kun Baby tuli taloon viime maaliskuussa. Espresson valmistuksen jonkinlainen oppiminen tosin otti parisen viikkoa aikaa, ja maitovaahtoa opin tekemään vasta pari - kolme viikkoa takaperin, saatuani vinkkejä jauhantapajan Pippurimyllyltä. Vaahtoavasta maidosta riemastuneena sitten keittelinkin oikein urakalla herkkukahveja... Valitettavasti mikään kaunis latte art- tyyppinen siperrys ei minulta (ainakaan vielä) onnistu, joten kuvissakin poseeraa ihan perusversiot espressosta ja cappucinosta.

Sen verran homma vielä opetteluttaa, että aamukahvi arkiaamuna valmistuu kyllä ihan perinteisellä keittimellä. Viikonloppuna tai näin arkipyhäpäivisin on kuitenkin ihanaa nautiskella kunnon aromeista, useimmiten juuri espresson muodossa. Parempi Puolisko on innokkaampi kahvinjuoja, minulle kyllä määränsä puolesta toimisi arkisinkin pelkkä espresso...

Kahvinkeittely saloihin voi tutustua vaikkapa näissä Pastanjauhajien teksteissä, siellä homma on hallussa huomattavasti tätä keittiötä paremmin. Kahvin maailma on kieltämättä niin kiehtova, että annettuaan sille pikkusormen voi helposti menettää koko käden... Meillä on vielä toistaiseksi pysytty ihan vaatimattomissa mittasuhteissa, tunnustettava on että edes omaa myllyä emme vielä omista, vaan kipaisemme hakemassa aina pienen määrän vastajauhettua tuosta kulman takaa kauppiaalta. Babymme ei onneksi ole nirsointa sorttia, joten tähän mennessä on näinkin pärjätty mainiosti.

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!