1. tammikuuta 2008

Vieläkin parempaa!

Juhlat on juhlittu ja vuosi on vaihtunut. Vuotta vaihdettiin mm. tämän jalon kuohujuoman sekä Pastanjauhajien vinkkaaman lohirullaherkun voimin. Juomasta lisää myöhemmin tässä tarinassa, lohi päässee ihan omaan juttuunsa hiukan myöhemmin.

Uusi vuosi tuo uudet kujeet myös voikeittiöön; tärkeimpänä reaalikeittiön siirtymisen joitakin asteita eteläisemmille leveys- ja läntisemmille pituuspiireille. Tässä vaiheessa paljastettakoon sen verran, että uudesta keittiöstämme pääsemme vaikkapa Hakaniemen halliin noin puolessa tunnissa autoillen. Vieläkin paremmat ruoka-apajat siis odottanevat meitä tänä alkaneena vuonna!

Parempi Puolisko lähti jo edeltäkäsin kartoittamaan maastoa, ja Puolenkilon huushollin lopullinen muuttohässäkkä ajoittuu tammikuulle. Näistä syistä lienee mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että tammikuussa ei tämä viime aikoina tutuksi tullut harvahko postaustahti ainakaan kiihdy... ja kuvamateriaalikin saattaa olla juuri yllä näkyvää taattua tasoa. Toivottavasti sitten blogin lähestyvien yksivuotissynttäreiden jälkeen bloggauskin saa taas uutta puhtia!

Sitten tähän jaloon janojuomaan. Shampanjahan oli makunystyröillemme aivan uusi tuttavuus viime kesään asti. Ensimmäinen kerta sujui jokseenkin ala-arvoisissa merkeissä tyyliin taskulämpimänä hammasmukista... Mutta jokunen viikko sitten päästiin vihdoin asiaan, ja kokeilemaan tätä hyväksi kehuttua sieltä edullisemmasta päästä hintahaitaria. Näyttääkin muuten siltä, että Alko on päivittänyt hintojaan tästä päivästä lähtien. No, edullisimmasta päästä tämä on edelleen.
Kuten aina, luotamme herrojen Berglund ja Rinta-Huumo arvioihin, ja tämän kuvauksen perusteella valitsimme juuri tuon pullon:

Blondel Brut Carte d'Or
Alkon nro 582897, hinta 24,60 €

Viinistä viiniin kuvailee siis näin:
"Miellyttävän avoin ja paahteinen tuoksu. Siitä voi erottaa kermaa, paahtoleipää ja pähkinää. Maku on tuoksua myötäillen monipuolinen. Vaikka maku on kuiva, on se kypsän hedelmäisyyden ansiosta suutuntumaltaan miellyttävän pehmeä. Maun aromeista voi erottaa tuoksun lupaamia piirteitä. Tasapainoinen kokonaisuus jättää pitkään maistuvan, kermaisen jälkivaikutelman. Ruokasuositus: Paistetut, vaalealihaiset kalaruoat"

Täytyy sanoa, että olimme kerrasta myytyjä. Mukavat, kestävät kuplat ja pehmeä mutta monipuolinen maku. Useampikin maistelija oli sitä mieltä että vaikka juoma on täysin kuiva, siinä on todella paljon makua, ja se ikään kuin "tuntuu" jopa puolikuivalta, olematta kuitenkaan mitenkään liian "makea".
Asiantuntijoita emme ole, mutta näin maallikkona voimme kyllä suositella!

Puolenkilon keittiö toivottaa kaikille vieläkin parempaa alkanutta vuotta 2008!