10. maaliskuuta 2008

pehmoinen porkkanakeitto

Pirteä porkkanakeitto on helppo ja nopea tehdä, ja piristää mieltä vaikkapa näin maanantaina. Tämä keitto oli ekstrahyvää sillä Anoppi kävi vierailulla jokunen viikko takaperin ja toi muovikassillisen oman maan porkkanoita mukanaan... nam. Itse kasvatetut porkkanat on niin paljon makeampia kuin useimmat kaupasta saatavat tikut. Mutta onnistuu tämä keitto kaupankin porkkanoilla!
Kuukkeloin hiukan reseptejä sieltä sun täältä ja tein niistä oman yhdistelmäversioni. Tässä uusia tuulahduksia tuovat inkivääri ja kookosmaito.

Aasialaisvaikutteinen porkkanasosekeitto
3 annosta

n. 300 g porkkanoita
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
öljyä
n. 4 dl kana- tai kasvislientä
n. 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
n. 1 dl kookosmaitoa
chilirouhetta
suolaa
(hunajaa)


Viipaloi porkkanat ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota porkkanoita ja sipuleita kattilan pohjalla öljyssä, kunnes porkkanoissa on hiukan väriä. Lisää kana- tai kasvisliemi, keittele noin 20 minuuttia, tai kunnes porkkanat ovat pehmeitä. Aja sauvasekoittimella tasaiseksi, lisää inkivääri sekä kookosmaito, mausta chilillä ja suolalla. Jos on tarpeen, voit lisätä hiukan hunajaa korostamaan porkkanan makeutta.
Lämmitä keitto ja anna hautua hetken makujen tasaamiseksi.

Inkivääristä ja kookosmaidosta tuli mukavasti vaihtelua porkkanakeiton makumaailmaan. Sekaan voi tirauttaa vielä vähän sitruunamehuakin, jos haluaa vielä lisää raikkautta makuun. Jos sosekeittoa jää yli, sen voi pakastaa ja tarjoilla vaikkapa alkukeittona viikonlopun päivällisellä... tai syödä lounaaksi.

4. maaliskuuta 2008

kinkkupiirakka yllätyksellä

Muuttaminen tuo mukanaan väistämättä keittiöyllätyksiä, kun kaappien inventaario on ikäänkuin pintapuolisesti vain mielessä... niinpä tähänkin piiraaseen piti aika lailla soveltaa, kun vastoin parempaa ymmärrystä oli leivinjauhepurkki ja muuta pientä lentänyt jätesäkkiin pakkausvaiheessa.

Alkuperäinen ohje on Limepippurista, ja silmäilin sitä kiinnostuneena jo heti kun se oli siellä postattu. Sivumennen sanoen, kun etsii leipäreseptejä tai ideoita niin kannattaa suunnata tuonne Limen&Pippurin blogiin, siellä on ansiokkaasti leivottu vaikka mitä herkullisia leipiä. Kun saisi itsekin aikaan...

Käykää katsomassa alkuperäinen ohje tuolta linkin takaa, meillä ajauduttiin pikkuisen epätäydelliseen (lähinnä esteettisesti) lopputulokseen. Korvasin ruishiutaleet kauravastaavilla ja jouduin käyttämään kuivahiivaa leivinjauheen sijaan. En kuitenkaan ehtinyt juuri kohotella taikinaa... Sen verran vinkkaamme, että säilykepäärynät käyvät kyllä hyvin tähän. Päärynä tuo piirakkaan sopivasti mehevyyttä, eikä ollenkaan liikaa makeutta vaikka niin voisi kuvitella. Eikä aurajuuston kanssa kannata säästellä... Toisena juustona käytimme Porlammin osuusmeijerin kevyttä ja vähäsuolaista mustaleimaa. Ennen kuin nyrpistää nenäänsä tälle vähälle ja kevyelle, kannattaa kokeilla juuri piirakan päälle. Juustossa on yllättävän hyvä mustaleiman maku vaikka kevyttuote onkin!

Tätä iltapalapiirakkaa teemme kyllä toistekin, se on oivaa tarjottavaa salaatin kanssa vaikkapa perjantain päivälliseksi.

3. maaliskuuta 2008

osuvasti nimetty ruokakauppa Yliveto

En ole vieläkään ehtinyt ekskursiolle Hakaniemen halliin, mutta saimme vihdoin vierailluksi seuraavaksi parhaassa korvaavassa vaihtoehdossa. Tätä kauppaa on kehuttu niin monelta suunnalta että pakkohan siellä oli käydä. Harmi vain, että retki jäi lyhyeksi ja kiireiseksi liian tiukan aikataulun takia. Pakko toistaa vierailu ensi viikonloppuna, jotta on aikaa haahuilla hyllyjen välissä ihan antaumuksella.

Jos ette kerro kellekään (ettei kaupassa ala olla liikaa ruuhkaa;)), niin voin vinkata että Vantaan Tikkurilassa sijaitsee nimensä veroinen K-kauppa Yliveto. Sillä on jopa omat nettisivut, josta voi kätevästi tarkastaa vaikka viikon tarjoukset jos ei sattuneesta syystä ole Vantaan sanomien kestotilaaja... Tuoretiskit ovat melkein kilometrien pituiset, ja tuoretavaraa niin lihaa kuin kalaakin löytyy paremmin kuin kiitettävästi. Esim. viime lauantaina sieltä olisi saanut jopa Kobe-härkää, 199,- € kilo (tosin Uuden-Seelannin kasvatteja, ei japanilaista). Jäi tällä erää vielä tiskiin. Lammastakin saa melkein missä muodossa vain!

Tuoretta kalaakin oli saatavilla useampia laatuja, ja siikafile jota ostimme oli inhimillisen hintaista sekä oikeasti tuoretta. Niin hyvää!

Samoin leikkele/juustotiski on iso ja todella hyvä, ilmakuivattuja kinkkujakin näkyi löytyvän useampaa sorttia palvelutiskistä (saksalaista, parmaa ja prosciuttoa), puhumattakaan niistä salameista... Pikavisiitillä ehdin havainnoida myös pähkinä- ja siemenhyllyn sekä HeVi-osaston olevan varsin monipuoliset. Minulle sukua oleva herkkusuu joka on minua tottuneempi pääkaupunkiseudun ruokakauppatarjontaan, kuvaili asiaa näin: yhtä hyvä kuin Stockan Herkku, mutta vähemmän turkkimummoja tukkimassa kassajonoja. Aika osuvasti sanottu.

2. maaliskuuta 2008

brunssiksi nimetty sunnuntailounas Töölönrannassa

Meillä oli syytä juhlistaa merkkipäivää viikko sitten sunnuntaina, ja siksipä etsimme hyviä ulkoruokintamahdollisuuksia. Liemikeittiö opastikin meitä hyvin, tosin jouduimme luopumaan vinkeistä tällä erää sillä aikataulut pakottivat ruokailumme nimen omaan sunnuntaille. Suuntasimme lopulta Töölönrantaan sunnuntaibrunssille. Tosin oikeasti kyseessä ei ole varsinainen brunssi, vaan pikemminkin sunnuntailounas sillä ruokalajeja on kolme ja sisällöllisestikin tarjonta on enemmän ihan "oikeaa" ruokaa kuin brunssin aamupalanapoihin keskittyvää tarjontaa.

Paikkaa valitessamme arvoimme hetken aikaa Fabianin ja Töölönrannan välillä. Päädyimme Töölönrantaan lähinnä hiukkasen pidemmältä ja paremmalta vaikuttavan listan sekä jälkiruokapöydän juustovalikoiman perusteella. Hintaan 30,- € per nenä sisältyy lasi kuohuviiniä (muut ruokajuomat luonnollisesti erikseen tilattavissa).
Töölönrannan omilla sivuilla brunssia kuvaillaan suosituksi, ja sitä se onkin. Pöytävaraus kannattaa siis tehdä ajoissa, sitä suuremmalla syyllä mikäli seurueessa on enemmän kuin kaksi henkeä ja haluaa varmistaa pöydän hyvällä näköalalla. Meidän vierailumme ainoa oikea miinus tuli sijainnista keittiön oven vieressä -toki verhon takana, mutta aikamoinen trafiikki siinä silti kävi.

Töölönrannan brunssiin kuuluu alku- ja jälkiruokabuffet sekä pöytään tarjoiltu pääruoka, jonka voi valita viikottain vaihtuvista kolmesta vaihtoehdosta (yleensä kala, liha ja kasvis).
Alkuruokana tarjolla oli siis noutopöydästä seuraavaa:
  • Ranskalaista perunasalaattia
  • Vihersalaatteja, yrttejä ja pähkinävinegretteä
  • Ratatouille -vihanneksia ja Kalamata -oliiveja
  • Purjo-pekoni Quiche Lorraine
  • Pähkinäöljyllä maustettua endiiviä, päärynää ja Roquefort -juustoa
  • Hanhiconfit, papuja ja paahdettua paprikaa
  • Grillattua makrillia, tuoretta korianteria ja Remoulade -kastiketta
  • Inkiväärillä marinoituja katkarapuja ja paahdettua kurpitsaa
  • Kapriksella ja tomaatilla maustettua silakkaa
  • Maalaissavukinkkua ja vihannespikkelsiä
  • Tuoretta patonkia ja valkosipulivoita

Alkuruokabuffet oli jopa liiankin monipuolinen, minulta jäi muutama laji kokonaan maistamatta... Kaikki tarjolla oleva oli tuoretta ja maut kohdallaan. Varsinkin päärynä-endiivi-roquefort sekoitus ja hanhiconfit papujen ja paprikan kera oli maittavaa. Alkuruokien varsinainen tähti oli kuitenkin molempien mielestä inkiväärillä marinoidut katkaravut paahdetun kurpitsan kera.

Kaikkia kolmea pääruokavaihtoehtoa en enää muista, mutta me molemmat valitsimme paahdettua ankanrintaa tryffelipolentan ja appelsiinikastikkeen kera. Annos oli todella onnistunut kokonaisuus, appelsiinikastike toi mukavaa terävyyttä muuten aika täyteläisiin ankan ja tryffelipolentan makuihin.

Jälkiruokabuffet puolestaan sisältää seuraavat herkut:
  • Kirsikkaclafoutis ja mantelikermaa
  • Suklaamoussea ja hillottuja viikunoita
  • Hedelmäsalaattia
  • Lajitelma ranskalaisia juustoja
Jälkiruoat olivat samoin ihan onnistuneita, tosin ihan kaikkea emme tästäkään pöydästä enää jaksaneet maistella.

Palvelu oli ystävällistä ja rentoa, ja ajoitukset aika lailla kohdallaan: ei kiirehtivää mutta kuitenkin sopivan ripeää.

Tunnelma oli mukavan rauhallinen ja siisti. Pukeutumisohjeena toiminee siistit rennohkot vaatteet, suurimmalla osalla miehistä oli puku tai ainakin pikkutakki - kauluspaitayhdistelmä.

Kaiken kaikkiaan olimme oikein tyytyväisiä hinta - laatusuhteeseen Töölönrannan brunssilla. Emme epäile lainkaan etteikö Helsingin ravintolatarjonnasta löydy upeampiakin elämyksiä, mutta täälläkin ruoka oli hyvää ja kokonaisuus onnistunut. Suosittelemme, mutta varatkaa pöytänne ajoissa ;)

1. maaliskuuta 2008

sipulikeitto on sisäinen villapaita

(Alkuun pieni Jamie -varoitus: tämä ruoka perustuu nakukokin reseptiin ja joudun taas mainitsemaan saaneeni hänen viimeisimmästä ohjelmastaan innon kokeilla itselleni uusia makuja.)
Kuinka väärässä sitä voikaan pieni ihminen olla! En ole oikein koskaan pitänyt sipulikeittoa mitenkään viehättävän tai maistuvan kuuloisena ruokalajina, ja siitä syystä en ole KOSKAAN halunnut sitä ravintolassakaan maistella. Saati että keittiössämme olisi sitä valmistettu. Satuin sitten syksyllä katsomaan yhden kokonaisen jakson Jamien kotona -ohjelmaa. Jakson aiheena olivat sipulit, ja Jamie kokkaili sipulikeittoa. Se vaikutti kerta kaikkiaan niin herkulliselta, että kokeilemaan oli päästävä. En tietysti siinä tajunnut kirjoittaa reseptiä ylös, joten kun vihdoin pääsin toteuttamaan keittoa niin netin kauttahan sitä oli keittiöön mentävä. Ja minnepä muuallekaan suurin osa suomenkielisistä reseptiguuglailuista johtaa kuin Jauhantapajaan. Täältä löytyy siis resepti jolla tein ihka ensimmäisen sipulikeittoni. Ja olin heti myyty...

Kuvan keitto on sitten toteutettu melkein sillä ohjelman reseptillä, joulupukki kun toi keittiöömme tuon Jamie at home -opuksen ja pääsin vihdoin toteuttamaan juuri sen telkussa näkemäni reseptin.
Paitsi hyvää, sipulikeittohan on huipputerveellistä ja mitä mainiointa flunssantorjuntasapuskaa näin "talvella". Laitan tähän Jamien alkuperäisen resepti, meillä tehtiin noin kolmasosa tästä.

Jamien englantilainen sipulikeitto
n. 8 annosta

kunnon nokare voita
oliiviöljyä
kourallinen tuoreita salvian lehtiä, jätä 8 lehteä erilleen koristelua varten
6 valkosipulinkynttä kuorittuna ja murskattuna
5 punasipulia kuorittuna ja viipaloituna
3 isoa keltasipulia kuorittuna ja viipaloituna
3 shalottisipulia kuorittuna ja viipaloituna
300 g purjoa, pestynä ja viipaloituna
merisuolaa
mustapippuria myllystä
2 l liha-, kana- tai kasvislientä
8 viipaletta laadukasta leipää (mielellään vähän kuivahtanutta)
200g cheddaria raastettuna
worcestershirekastiketta

Lämmitä voi ja kunnon loraus oliiviöljyä kattilassa. Heitä salvia ja valkosipulit kattilaan ja pyöräytä. Lisää kaikki sipulit ja purjo. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita kattilaan kansi päälle, hiukan raolleen ja kypsennä miedolla lämmöllä noin 50 minuuttia. Tarkoitus olisi etteivät sipulit ottaisi liiaksi väriä tässä vaiheessa. Ota kansi kokonaan pois viimeisen 20 minuutin ajaksi. Sekoittele silloin tällöin etteivät sipulit ota pohjaan kiinni eivätkä ala liikaa ruskistua. Jamien mukaan juuri tässä maltti on valttia, sillä hitaasti kypsentämällä sipuleista tulee juuri niin ihanan makoisia... Eli älä yritä nipistää aikaa tästä vaiheesta kääntämällä levyä isommalle.

Kun sipulit ja purjo ovat ihanan silkkisiä, lisää liemi. Kiehauta, laske lämpöä ja anna hautua "hymyillen" eli hiukan poreillen noin 15 minuuttia. Lämmitä uuni (grillivastuksilla) täysille. Paahda leivät molemmin puolin. Maista keiton maut ja korjaa tarvittaessa. Kun keitto on täydellistä, jaa se annoskulhoihin, ja nosta ne pellille. Tee leivästä jokaiselle kulholle "kansi" ja ripottele päälle juustoraastetta ja worcesteshirekastiketta. Lorauta salvianlehdille hiukan oliiviöljyä ja nosta yksi lehti jokaisen annoksen päälle. Nosta kulhot pellin päällä uuniin ja grillaa kunnes juusto on kultaista ja kuplivaa. Huom! vahdi silmä tarkkana sillä leivät voivat kärähtää alta aikayksikön. Nosta pelti varovasti uunista ja vie pöytään. Kulhojen kannattaa antaa hetken jäähtyä ennen kuin alkaa nauttimaan ihanista mauista.

Mitä tähän nyt enää voi sanoa? Vinkkinä sen verran että jos et halua käyttää cheddaria niin valitse kuitenkin jotain suolaista juustoa tasapainottamaan sipulien ihanaa makeutta. Täydellistä.