Penneä Betsyn tyyliin

Jo aikaa sitten eksyin Pastanjauhajien ansiosta The Pioneer Womanin sivuille. Reellä on paitsi hauskoja juttuja, oikein makoisia reseptejäkin. Vielä en ole ehtinyt toteutta esim. tätä mahtavaa leipää, jota jauhantapajassakin on kehuttu. Säännöllisesti tulee kyllä käytyä kurkkimassa, mitä herkkuja ranchin keittiössä on taas tehty. Vihdoin sain aikaiseksi kokeilla kuitenkin yhtä resepteistä, Reen ja hänen siskonsa yhteistä pastabravuuria. Alkuperäinen resepti seikkaperäisen kuvallisen ohjeistuksen kanssa löytyy täältä, käykää ihmeessä katsomassa! Jouduin vähän oikomaan mutkia, katkaravut eivät olleet isoja eivätkä raakoja, eikä pasta penneä.
Muuten mentiin aika uskollisesti reseptin mukaan, kermakin oli kuohua eikä mitään vähärasvaista ruokalitkua. :)
Tässä resepti sellaisena kuin se meillä toteutettiin. Suomennos ja määrien käännökset ovat melko vapaita, mutta pastakastikkeitahan on helppo tehdä rennoin rantein.

Betsyn ja Reen innoittama katkarapu-pennepasta

1 pss katkarapuja (pakaste)
1 pieni sipuli
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
voita
2 dl paseerattua tomaattia
1 ½ dl kuohukermaa
½ lasia valkoviiniä
tuoretta basilikaa
tuoretta persiljaa
suolaa
mustapippuria
n. 100g pastaa (kuivapaino)

Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota niitä voi-öljyseoksessa pannulla. Ota katkaravut sulamaan. Kun sipuli on läpikuultavaa, lisää pannulle viini ja anna porista hetken aikaa. Lisää paseerattu tomaatti, kuohukerma ja yrtit. Hauduta matalalla lämmöllä sillä aikaa kun keität pastan. Lisää lopuksi katkaravut, anna lämmetä niin että ovat kunnolla lämpimiä, älä kuitenkaan kypsennä enää etteivät ravut kuiva. Mausta suolalla ja pippurilla Valuta pastasta vesi ja kaada se kastikkeen sekaan. Tarkista ja korjaa maut tarvittaessa. Tarjoa heti. Hyvää.

lempi leiskumahan

Rapu on rakkausruokaa -tähän löytyi useampiakin perusteita. Ensinnäkin, onhan olemassa Rakastuneet ravut -niminen ruokalaji (jolle en tähän hätään löytänyt linkattavaa reseptiä netistä...). Toisekseen, Sopranos keittiössä -kirjassa melkoisen menevän näköinen nuori nainen esittelee kokonaisen kappaleen verran rakkausruokaa tai "cibo d'amore", kuten kirja kuvailee. Tuosta luvusta löytyy tämän katkarapureseptin toinen versio. Kaikkein olennaisin peruste on kuitenkin, että tätä purtavaa tarjoilin Paremmalle Puoliskolle ihka ensimmäisen kerran hänen meillä vieraillessaan ("meillä" oli tuolloin vielä vanhempieni luona). Liekö ruoalla ollut osuutensa siihen seikkaan että sittemmin olemme viihtyneet mainiosti ja tiiviisti yhdessä ;) Kovasti kehuja tämä eväs sai jo silloin.

Tämä ruoka on nopea ja helppotekoinen. Tällä määrällä ruokkii kaksi ihmistä oikein mukavasti, jos lisänä tarjoaa vaikkapa kreikkalaista salaattia sekä tuoretta patonkia.

Rakastuneet katkaravut
2 annosta

n. 350 g katkarapuja (pakaste)
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
voita
sitruunamehua
yrttejä
suolaa
mustapippuria

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Viipaloi valkosipulinkynnet ohuelti. Voitele uuninkestävä astia oliiviöljyllä. Kaada katkaravut astiaan, ripottele valkosipuli ja mausteet päälle, lorauta sitruunamehua perään ja pyöräytä lusikalla sekaisin. Nostele muutama pieni voinokare päälle ja laita komeus uuniin. Kypsennä uunissa noin 5-10 minuuttia, kunnes katkaravut ovat lämpimiä mutta vielä tuoreita. Tarjoa lämpimän patongin kanssa.

Saman voit siis tehdä Sopranosien tapaan pannulla:
Sulata katkaravut. Kuullota viipaloituja valkosipulinkynsiä oliiviöljyssä pannulla noin 5 minuuttia kunnes ne ovat kullanruskeita. Lisää ravut ja mausteet, lämmitä pari minuuttia ja purista päälle hiukan sitruunamehua. Valmis!

katkarapu linguine

Tämän ruoan lähtökohtana oli musta linguine, jota Lidlin Italia-viikoilta piti ehdottomasti raahata kotiin. Mustekalan musteella värjätty ja kalanmakuinen pasta tuntui pyytävän seuraansa juuri katkarapuja yksinkertaisella aglio olio -tyyppisellä kastikkeella. Nopeaa ja niin hyvää!

Linguine con gamberetti
2 annosta

180 g isoja katkarapuja pakasteena
2 valkosipulinkynttä
1 tl sambal oelek-tahnaa tai tuoretta chiliä vastaavasti
oliiviöljyä
basilikaa
½ limen mehu
mustapippuria
suolaa
limeviipaleita

mustaa pastaa

Laita pasta kiehumaan ja tee sillä aikaa kastike. Huom! kastike valmistuu alta aikayksikön, eikä sitä kannata seisottaa, joten jos pastan keittoaika on pitkä, tee kastike vasta loppuvaiheessa. Viipaloi valkosipulinkynnet ohuelti. Kuullota kynsiä ja chiliä oliiviöljyssä pannulla, älä ruskista! Heitä pannulle sulatetut katkaravut, purista päälle limemehu, mausta suolalla ja pippurilla. Pyöräytä pannulla sen verran, että katkat lämpenevät, mutta älä liian kauan ettei niistä tule purukumia. Heitä lopuksi sekaan vielä kourallinen basilikanlehtiä silputtuna ja pyöräytä sekaisin. Tarjoa heti.

Ihanan keveää mutta maukasta!

säätöä vai salaattia? (mango-katkarapusalaatti)

Tätä ruokaa kehitellessä aivot löivät täysin tyhjää (minkä huomaa lopputuloksestakin), eikä asiaa juuri auttanut ruokakaupan kehno tarjonta... Alunperin tästä piti tulla jugurttimarinoitu mango-avocado-katkarapusalaatti. Kaikki hyvin kunnes pääsin avocadohyllylle... Tyhmempi luulisi että siinä vaiheessa kun avocadot tänne saakka ehtivät, ne olisivat jokseenkin lähellä kypsiä. Mutta ei. Näillä olisi voinut vaikka tappaa. En kuitenkaan uskonut siellä kaupassa niiden olevan NIIN raakoja, ja otin päättäväisesti yhden mukaani. No, siinä vaiheessa kun yritin halkaista avocadoa ja irrottaa puolikkaita toisistaan alkoi jo hymy hyytyä. Niinpä avocado jäi pöydälle kypsymään ja salaatti muutti hiukan luonnettaan.

Jostain syystä olin saanut päähäni että ruokajugurtti ja mangochutney olisivat hyvä yhdistelmä, ja siitä tämä koko idea lähti. Kyllähän tästä jokseenkin hyvää tulikin, mutta suosittelen tarjoilemaan mieluummin paahtoleivällä kuin salaattipedillä. Tämä kaipaa jotain rapeaa ja mietoa kumppanikseen.

Mango-katkarapusalaatti jugurtti-mangochutneymarinadissa
4 hengelle

180 g katkarapuja
1 tlk mangosuikaleita
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
2 rkl ruokajugurttia
2 rkl mangochutneyta
pippuria
suolaa

Sulata katkaravut hyvin. Pilko mango, hienonna sipuli ja viipaloi valkosipulinkynnet ohuiksi viipaleiksi. Sekoita kaikki ainekset, mausta suolalla ja pippurilla. Anna maustua jääkaapissa hetken aikaa.

Tarjoa salaatin kera tai paahtoleipien päällä.

Tämä sösserö olisi kaivannut jotain rapsakkaa ja raikasta ainesosaa. Olisikohan kirpeä omena sopinut sekaan? Paahtoleivän päällä sotku toimi hyvin, mutta salaatin kanssa oli vähän siinä ja siinä. Kehitysideoita otetaan mielellään vastaan...

sitruuna-pinaattipasta kesäkurpitsan kera

Tämä pasta syntyi puolivahingossa kun pitkän päivän iltana kokkailin vain itselleni enkä enää jaksanut raahautua kauppaan. Ruokaa oli kuitenkin saatava. Jääkaapissa oli kesäkurpitsaa, pakastimessa pinaattia ja katkarapuja. Kurkuma ja chili tuntuivat hyvältä yhdistelmältä mausteiksi. Siitä se sitten lähti... Taustalla oli varmaan muistijälki Sohvin sitruuna-pinaattikastikkeesta.

Sitruunainen pinaatti-kesäkurpitsapasta
1 annos + 1 lounasannos

1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
½ kesäkurpitsaa (pientä)
½ rkl kurkumaa
ripaus kuivattua chiliä
oliiviöljyä
pari "palleroa" pakastepinaattia
1 rkl sitruuna- tai limemehua
hunajaa
suolaa
½ dl ruokakermaa
1 rkl ruokajugurttia
(80 g katkarapuja)

Laita pasta kiehumaan (tagliatelle, linguine tai spagetti sopii hyvin). Hienonna sipuli, viipaloi valkosipulin kynsi. Lämmitä pannulla öljyssä kurkumaa ja chiliä, lisää sipulit ja kuullota hetki. Pilko kesäkurpitsa ja lisää pannulle, lisää myös pakastepinaatti. Kun pinaatti on hieman sulanut, lisää sitruunamehu ja hunaja. Lisää vähitellen ruokakerma ja ruokajugurtti. Hauduttele hetken aikaa, tarkasta maut. Lisää lopuksi katkaravut, lämmitä mutta älä keitä enää. Valuta pasta ja lisää pannulle, sekoita niin että kastike sekoittuu pastaan hyvin. Nostele lautasille ja tarjoa parmesania (tai jos se on päässyt mystisesti loppumaan, Auraa) lisänä.

Pasta oli hyvää, makuisaa ja raikasta. Katkaravut olivat ehkä vähän turhaa, ne olisi voinut jättää poiskin ja lisätä vaikka pinjansiemeniä tilalle. Hyviä makuja kuitenkin, ja ihanat värit! Kasvisversiona taidan tehdä tätä toistekin!

Kevyehkö katkarapu-rucolapasta

Tämä on taas niitä reseptejä, jotka sattuivat heti silmään Jamie's Italy -kirjasta. Ihanan raikkaan ja kevyen oloinen katkarapu-rucolapasta. Ja helppo ja nopea valmistaa: pisimpään menee pakastekatkojen sulatuksessa! Teimme aika tarkalleen Jamien ohjeen mukaan, tosin kahdelle hengelle.

Spagettia katkaravuilla ja rucolalla
2 isoa annosta

1 valkosipulinkynsi
pari ripausta kuivattua chiliä
oliiviöljyä
n. 200 g pakastekatkarapuja
½ pientä lasillista valkoviiniä
1 rkl aurinkokuivattua tomaattia pyreenä (n. 5 tomaattia ajettu tehosekoittimessa)
sitruunamehua
suolaa
pippuria
pari kourallista rucolaa

spagettia (meillä täysjyvä)

Laita spagetti kiehumaan. Sillä välin kun se kypsyy, kuullota chiliä ja hienonnettua valkosipulia pannulla öljyssä. Kun valkosipuli alkaa ottaa väriä, lisää sulatetut katkaravut pannuun ja kuullota / paista pikaisesti. Alenna vähän lämpöä ja lisää valkoviini sekä aurinkokuivatut tomaatit pyreenä. Hauduta varovasti hetken aikaa (katkaravut muuttuvat nopeasti purukumiksi jos niitä keittää...). Nosta pannu liedeltä, lisää sitruunamehua ja puolet rucolasilpusta. Tarkista maut, lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa. Valuta al dente-kypsä spagetti ja lisää pannuun. Sekoita hyvin, jaa kahdelle lautaselle ja ripottele loput rucolasta annosten päälle. Tarjoa heti parmesanin kanssa.

Tämä pasta oli ihanan raikasta, sopivan chilistä mutta ei liian tulista. Katkaravut onnistuivat hyvin ja rucola antaa myös sopivaa tuoreutta ja makua annokseen. Ruoka oli myös todella nopea valmistaa.

Ruokajuomaksi nautimme valkoviiniä, siitä enemmän alla...

katkarapusalaatti with an edge

Ja taas salaattia! Salaatit ovat nopeita arkiruokia, joiden ruokaisuutta voi säädellä melko helposti. Ja puoli kiloa kasviksia päivässä on edelleen tavoittelemisen arvoinen asia... Alun perin tarkoitus oli kokeilla Pastanjauhajilta bongaamaani Paolan pastasalaattia, mutta illalla alkoi tuntua siltä että ihan niin ruokaisaa ei tällä kertaa tarvitsisi. Niinpä päädyimme veha-menetelmällä (vedetty hatusta) kehitettyyn salaattiin. Hedelmäistä tulisuutta tässäkin, yllätys yllätys... Tämä salaatti on aika lailla kevyt, mutta maukas ja riittävän täyttävä.

Keksittyämme pari-kolme vuotta sitten thai sweet chili-tyyppiset kastikkeet käytimme niitä noin vuoden melkein missä vaan ruoassa, hyvä ettei kaurapuurossakin ollut sweet chiliä... Sittemmin on onneksi saatu rajoitin päälle, mutta hyvältä tuo kastike edelleen maistuu joissakin ruoissa. Tässä se pääsee katkarapuja marinoimaan. Sweet chilin voi tietysti vaihtaa johonkin muuhun, jos siitä ei välitä. Valkoinen balsamico ja hunaja voisi olla yksi ihan hyvä yhdistelmä. Jostain kuitenkin kannattaa hakea pientä kulmaa makuihin. Jos ei pidä chilistä niin mustapippuri varmaankin toimii ihan hienosti.

Katkarapusalaatti
2 isoa annosta

180 g katkarapuja
2-3 rkl sweet chili -kastiketta
suolaa

salaattia
2 tomaattia
kurkkua
1/4 hunaja-, cantaloupe- tms. melonia
1 punasipuli
1/4 purjoa
oliiveja
(avocadoa)

Kasausohjeet:
Tee lautasille salaattipeti salaatista, kurkusta ja tomaatista. Viipaloi sipuli ja purjo (ja avocado, jos käytät sitä). Asettele viipaleista noin 2/3 salaattipedin päälle.
Sulata ja valuta katkaravut. Sekoita sweet chili-kastike, suola ja katkaravut. Nostele salaatipedin päälle.
Päällimmäiseksi vielä loput sipulirenkaat ja purjoa.


Maittavaa ja herkullista oli tämäkin salaatti. Ison lautasellisen syötyään ei kaivannut muuta illallista lainkaan! Ja viimeistään nyt kuvia katsellessa huomaa, että aika mukavan värikästä evästä myöskin!