Näytetään tekstit, joissa on tunniste keitot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keitot. Näytä kaikki tekstit

24. toukokuuta 2009

kas, katsoppas gazpacho

Toukokuun ruokahaasteen aiheena on piknikeväs. Voikeittiössä oli heti kehitteillä näppärä pikku resepti täytetyistä sämpylöistä, hieman kuten näissä postauksissa. Ja kuinka näppärästi se jäikin taas toteuttamatta määräaikaan mennessä! Nyt olemme kuitenkin vakaasti päättäneet pitkästä aikaa osallistua, joten tämä laseistakin helposti tarjoiltava kylmä keitto pääsee mukaan. Keitto on mitä mainioin alkuruoka piknikille: sen voi tehdä helposti etukäteen, kuljettaa vaikkapa tavallisessa termospullossa paikalle, ja tarjoilla laseista. Viilentää ihanasti kuumana kesäpäivänä. Jos matka on pitkä tai päivä kuuma, voi termariin sujauttaa muutaman jääpalan keiton sekaan.

Reseptin pohjaa haettiin sekä Pastanjauhajilta että Herne nenässä -blogista.

Gazpacho eli nestemäistä salaattia

pari reilua viipaletta kuivahtanutta vaaleaa leipää
n. 1 dl oliiviöljyä
2-4 valkosipulinkynttä
½ kg tomaatteja
1 vihreä paprika
1 kurkku
½ sipuli
n. 2 dl vettä
loraus viinietikkaa (meillä sherry-)
suolaa ja mustapippuria

Revi leivät kulhoon, lorauta oliiviöljy perään. Viipaloi valkosipulinkynnet ohuelti, laita kulhoon ja sekoita. Anna leipien imeä valkosipulia ja öljyä itseensä parikymmentä minuuttia (pidempikään aika ei haittaa).
Kuori tomaatit ja kurkku, kuutioi ronskisti paloiksi. Putsaa paprikasta kanta ja siemenet pois, ja kuutioi sekin. Laita kasvikset, leipäpalat ja valkosipuli tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi. Siirrä kulhoon, lisää vesi, viinietikka ja mausteet. Anna tekeytyä jääkaapissa.
Retkelle lähtöä varten pakkaa keitto termariin (mitä suurempi suuaukko, sen parempi) ja ota mukaan mukeja tai laseja tarjoilua varten. Voit myös lisätä keiton sekaan jääkuutioita.

Keitto oli todella hyvää, sitä tullaan tekemään kesällä useamminkin!
Muistaakseni Ylimuulin keittiöstä löytyy lisää ideoita kylmien keittojen aineiksi, niitä pitää päästä itsekin kokeilemaan!

10. maaliskuuta 2008

pehmoinen porkkanakeitto

Pirteä porkkanakeitto on helppo ja nopea tehdä, ja piristää mieltä vaikkapa näin maanantaina. Tämä keitto oli ekstrahyvää sillä Anoppi kävi vierailulla jokunen viikko takaperin ja toi muovikassillisen oman maan porkkanoita mukanaan... nam. Itse kasvatetut porkkanat on niin paljon makeampia kuin useimmat kaupasta saatavat tikut. Mutta onnistuu tämä keitto kaupankin porkkanoilla!
Kuukkeloin hiukan reseptejä sieltä sun täältä ja tein niistä oman yhdistelmäversioni. Tässä uusia tuulahduksia tuovat inkivääri ja kookosmaito.

Aasialaisvaikutteinen porkkanasosekeitto
3 annosta

n. 300 g porkkanoita
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
öljyä
n. 4 dl kana- tai kasvislientä
n. 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
n. 1 dl kookosmaitoa
chilirouhetta
suolaa
(hunajaa)


Viipaloi porkkanat ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota porkkanoita ja sipuleita kattilan pohjalla öljyssä, kunnes porkkanoissa on hiukan väriä. Lisää kana- tai kasvisliemi, keittele noin 20 minuuttia, tai kunnes porkkanat ovat pehmeitä. Aja sauvasekoittimella tasaiseksi, lisää inkivääri sekä kookosmaito, mausta chilillä ja suolalla. Jos on tarpeen, voit lisätä hiukan hunajaa korostamaan porkkanan makeutta.
Lämmitä keitto ja anna hautua hetken makujen tasaamiseksi.

Inkivääristä ja kookosmaidosta tuli mukavasti vaihtelua porkkanakeiton makumaailmaan. Sekaan voi tirauttaa vielä vähän sitruunamehuakin, jos haluaa vielä lisää raikkautta makuun. Jos sosekeittoa jää yli, sen voi pakastaa ja tarjoilla vaikkapa alkukeittona viikonlopun päivällisellä... tai syödä lounaaksi.

1. maaliskuuta 2008

sipulikeitto on sisäinen villapaita

(Alkuun pieni Jamie -varoitus: tämä ruoka perustuu nakukokin reseptiin ja joudun taas mainitsemaan saaneeni hänen viimeisimmästä ohjelmastaan innon kokeilla itselleni uusia makuja.)
Kuinka väärässä sitä voikaan pieni ihminen olla! En ole oikein koskaan pitänyt sipulikeittoa mitenkään viehättävän tai maistuvan kuuloisena ruokalajina, ja siitä syystä en ole KOSKAAN halunnut sitä ravintolassakaan maistella. Saati että keittiössämme olisi sitä valmistettu. Satuin sitten syksyllä katsomaan yhden kokonaisen jakson Jamien kotona -ohjelmaa. Jakson aiheena olivat sipulit, ja Jamie kokkaili sipulikeittoa. Se vaikutti kerta kaikkiaan niin herkulliselta, että kokeilemaan oli päästävä. En tietysti siinä tajunnut kirjoittaa reseptiä ylös, joten kun vihdoin pääsin toteuttamaan keittoa niin netin kauttahan sitä oli keittiöön mentävä. Ja minnepä muuallekaan suurin osa suomenkielisistä reseptiguuglailuista johtaa kuin Jauhantapajaan. Täältä löytyy siis resepti jolla tein ihka ensimmäisen sipulikeittoni. Ja olin heti myyty...

Kuvan keitto on sitten toteutettu melkein sillä ohjelman reseptillä, joulupukki kun toi keittiöömme tuon Jamie at home -opuksen ja pääsin vihdoin toteuttamaan juuri sen telkussa näkemäni reseptin.
Paitsi hyvää, sipulikeittohan on huipputerveellistä ja mitä mainiointa flunssantorjuntasapuskaa näin "talvella". Laitan tähän Jamien alkuperäisen resepti, meillä tehtiin noin kolmasosa tästä.

Jamien englantilainen sipulikeitto
n. 8 annosta

kunnon nokare voita
oliiviöljyä
kourallinen tuoreita salvian lehtiä, jätä 8 lehteä erilleen koristelua varten
6 valkosipulinkynttä kuorittuna ja murskattuna
5 punasipulia kuorittuna ja viipaloituna
3 isoa keltasipulia kuorittuna ja viipaloituna
3 shalottisipulia kuorittuna ja viipaloituna
300 g purjoa, pestynä ja viipaloituna
merisuolaa
mustapippuria myllystä
2 l liha-, kana- tai kasvislientä
8 viipaletta laadukasta leipää (mielellään vähän kuivahtanutta)
200g cheddaria raastettuna
worcestershirekastiketta

Lämmitä voi ja kunnon loraus oliiviöljyä kattilassa. Heitä salvia ja valkosipulit kattilaan ja pyöräytä. Lisää kaikki sipulit ja purjo. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita kattilaan kansi päälle, hiukan raolleen ja kypsennä miedolla lämmöllä noin 50 minuuttia. Tarkoitus olisi etteivät sipulit ottaisi liiaksi väriä tässä vaiheessa. Ota kansi kokonaan pois viimeisen 20 minuutin ajaksi. Sekoittele silloin tällöin etteivät sipulit ota pohjaan kiinni eivätkä ala liikaa ruskistua. Jamien mukaan juuri tässä maltti on valttia, sillä hitaasti kypsentämällä sipuleista tulee juuri niin ihanan makoisia... Eli älä yritä nipistää aikaa tästä vaiheesta kääntämällä levyä isommalle.

Kun sipulit ja purjo ovat ihanan silkkisiä, lisää liemi. Kiehauta, laske lämpöä ja anna hautua "hymyillen" eli hiukan poreillen noin 15 minuuttia. Lämmitä uuni (grillivastuksilla) täysille. Paahda leivät molemmin puolin. Maista keiton maut ja korjaa tarvittaessa. Kun keitto on täydellistä, jaa se annoskulhoihin, ja nosta ne pellille. Tee leivästä jokaiselle kulholle "kansi" ja ripottele päälle juustoraastetta ja worcesteshirekastiketta. Lorauta salvianlehdille hiukan oliiviöljyä ja nosta yksi lehti jokaisen annoksen päälle. Nosta kulhot pellin päällä uuniin ja grillaa kunnes juusto on kultaista ja kuplivaa. Huom! vahdi silmä tarkkana sillä leivät voivat kärähtää alta aikayksikön. Nosta pelti varovasti uunista ja vie pöytään. Kulhojen kannattaa antaa hetken jäähtyä ennen kuin alkaa nauttimaan ihanista mauista.

Mitä tähän nyt enää voi sanoa? Vinkkinä sen verran että jos et halua käyttää cheddaria niin valitse kuitenkin jotain suolaista juustoa tasapainottamaan sipulien ihanaa makeutta. Täydellistä.

28. elokuuta 2007

liemiruokia - mieliruokia?

Kyllä tässä keittiössä vielä osataan ilman Jamietakin kokkailla! Tähän ruokaan innoituksena oli valtavan kokoinen kesäkurpitsa, jonka anoppi lykkäsi mökkireissun päätteeksi mukaamme. Kovasti satoisa on tänä syksynä tuo anopin kasvimaa. Hyvä juttu sinänsä, tällä miniällä on nimittäin vihreä peukalo niin keskellä kämmentä ettei edes huonekasvit selviä hengissä ;) Mielellään kuitenkin nautitaan tuoreista maan antimista.

Kesäkurpitsa oli tosiaan niin iso, etten oikein harkinnutkaan muuta kuin keittoa siitä. Ohje on tällä kertaa ihan oman pään tuotoksia.

Kesäkurpitsakeitto
8 annosta

1 valtava kesäkurpitsa (n. 1 kg?)
½ kukkakaali
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
n. 4 - 5 dl lientä liemikuutiosta (esim. kana-, kasvis- tai valkosipuli-yrttiliemikuutio)
n. 1 dl ruokajugurttia
valkopippuria
mustapippuria
suolaa
hunajaa
tuoretta basilikaa

Pilko kasvikset, kuullota niitä hetki oliiviöljyssä kattilan pohjalla. Kun kesäkurpitsa on aavistuksen verran pehmennyt, lisää liemi. Keitä keskilämmöllä kunnes kasvikset ovat pehmenneet. Surauta sauvasekoittimella soseeksi. Maista ja lisää mausteita oman maun mukaan. Kesäkurpitsa on aika lailla miedon makuinen, joten meidän makuun ainakin mausteita sai laittaa ihan reilusti. Lisää lopuksi jugurtti, ja kuumenna keitto varovasti ettei jugurtti juoksetu.

Hyvää keittoa, ja lisukkeeksi sopii kunnon ruisleipä! Keittoa tulee kerralla helposti tosi paljon, mutta ylijäämän voi pakastaa (säilyy pitkään varsinkin jos pakastaa ilman jugurttia) annospakkauksiin ja käyttää vaikka lounaaksi.

26. huhtikuuta 2007

kirpeän tulinen porkkanasosekeitto


Anoppilassa vieraillessamme anoppi voivotteli viime kesän porkkanoiden suurta määrää kellarissa ja tarjosi minulle mukaan porkkanoita. Sehän vaan kelpasi! Kaupan porkkanoilla ei ole mitään mahdollisuuksia kunnon oman maan porkkanoita vastaan! Olinkin jo jonkin aikaa haaveillut kunnon porkkanasosekeitosta ihanista tuoreista porkkanoista. Itsellä kyllä on se vihreä peukalo täysin keskellä kämmentä. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri sen takia osaa arvostaa toisten kasvattamia herkkuja.

Tämä resepti on omasta päästä, se syntyi aiempien kokemusten ja tomaattikeiton reseptin pohjalta. Tällä määrällä ruokkii neljä henkeä.

Chili-porkkanasosekeitto
4 annosta

n. 300 g porkkanoita
1 sipuli
1 pieni peruna
1 pieni Granny Smith -omena (tai muu kirpeä lajike)
3 valkosipulinkynttä
n. 5 dl kanalientä
oliiviöljyä
1 tl sambal oelek-tahnaa tai vastaavasti chiliä
1 rkl hunajaa
mustapippuria
suolaa
100 g kevyttä creme fraichea

tarjoiluun creme fraichea

Hienonna sipuli, viipaloi valkosipulinkynnet ja porkkanat. Kuutioi omena ja peruna. Kuullota sipulia, valkosipulia ja chiliä oliiviöljyssä kattilan pohjalla hetken aikaa. Lisää porkkanat ja perunat, kuullota hetki. Lisää kanaliemi ja omena. Keitä kunnes kasvikset ovat pehmeitä. Aja sauvasekoittimella tasaiseksi (tai paseeraa siivilän läpi), mausta hunajalla, suolalla ja pippurilla. Sekoita fraiche joukkoon ja lämmitä.

Tarjoa halutessasi fraichesilmän kera. Keiton maku on ihanan raikas (omenan ansiota) ja kevyt, sekä samalla sopivan pehmeä ja tulinen. Herkullista ja kevyttä. Jos kaipaa seuraksi lisuketta, paljon mainostettu Jamien valkosipulileipä toimii varmasti.

Suosittelemme kokeilemaan keittoa! Tätä voi tietysti keittää vaikka isomman satsin kerralla ja laittaa osan pakastimeen odottamaan seuraavaa kertaa.

21. maaliskuuta 2007

kanalaksa (thai-mausteinen kananuudelikeitto)

Kana-nuudelikeitolle lienee melkein yhtä monta ohjetta kuin on kokkiakin. Tämä ruoka sai innoituksensa Liemessä -blogin Thai-kanakeitosta. Meillä liemi on aiemmin tehty ilman kookosmaitoa, mutta tuo kuulosti niin hyvältä idealta että tällä kertaa oli pakko kokeilla. Jääkaappimme ylähylly on melko lailla täynnä erilaisia tahnoja ja kastikkeita, joita alkoi kertyä sinne innostuttuamme aasialaisista keittiöistä. Tästä kanalaksasta tuli siis aika lailla autenttisia mausteita sisältävä, mutta sitä ei kannata säikähtää; ihan yhtä hyvää tulee vähän soveltamalla!

Keitto valmistuu noin 20 minuutissa, ja on kevyttä tavaraa. Nuudelitkin ovat riisinuudeleita, joissa ei ole ollenkaan rasvaa. (Nuudelipaketteja kannattaa kyllä lueskella, jos on kiinnostunut ravintosisällöistä: monissa pikanuudeleissa on jopa 20% rasvaa) Jos jättää kookosmaidon pois, on tämä suorastaan painonvartijoiden suosittelemaa ;) Jokainen päättäköön tykönään, onko se hyvä asia.

Tästä annoksesta tulee 2 päivällistä ja vielä 2 lounasta (tai sitten 3-4 päivällisannosta).

Kanalaksa puolenkilon keittiön tapaan

oliiviöljyä
2 tl punaista currytahnaa
1 tl sitruunaruohotahnaa (tai tuoretta sitruunaruohoa)
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
300 g broilerin filesuikaleita (tai ohuita filepihvejä suikaloituna)
5 dl kanalientä (voi olla melko mietoa)
1 pieni prk kookosmaitoa (meillä oli kevyttä)
loraus kalakastiketta
loraus ketjap manisia (makea soijakastike)
ripaus inkivääriä (tai hiukan tuoretta raasteena)
1 tl limemehua
ripaus Lime Pepper -mausteseosta
½ paprika
n. 50 g riisinuudeleita (tai sopivaksi katsomasi määrä)
tuoretta korianteria

Kuumenna tilkka öljyä kattilassa. Lisää sitruunaruoho ja currytahna, kuullota hetki. Lisää sitten sipuli ja valkosipuli, kuullota. Lisää broilerinsuikaleet (paras tulos tulisi suikaloimalla filepihvejä; meidän filesuikaleet ei kyllä olleet filettä nähneetkään), ruskista melkein kypsäksi. Lisää kanaliemi (tai vettä ja liemikuutio) ja kookosmaito. Alenna lämpöä, keiton ei tarvitse kiehua voimakkaasti. Lisää pilkottu paprika ja mausteet, välillä maistaen. Anna poreilla hiljakseen hetken aikaa. Lisää aivan lopuksi nuudelit ja ota kattila liedeltä. Riisinuudelit kypsyvät noin 2 minuutissa kuumassa liemessä itsekseen. Lisää aivan lopuksi silputtua korianteria. Voit tarjota korianterin myös erikseen pöydässä, jolloin jokainen voi annostella sitä oman makunsa mukaan.

Jos keitto odottelee pitkään ennen tarjoilua, lisää nuudelit vasta hiukan ennen tarjoilua ja lämmitä. Nuudelit nimittäin imevät nestettä aika lailla. Seuraavana päivänä keitto muistuttaakin enemmän pataa tai wokkia...


Minusta keitto oli hyvää, Paremman Puoliskon kommentti oli että siinä on erikoisia makuja. Tämä ei tarkoittanut että se olisi pahaa, vaan sitä että emme itse asiassa aikaisemmin olleet tällaista keittoa valmistaneet emmekä syöneet. Aikaisemmissa kana-nuudelikeitoissa mausteet olivat ehkä vähän perinteisempiä. Tässä keitossa tulisuus, suolaisuus, makeus ja raikkaus olivat sopivasti tasapainossa. Kookosmaito pyöristi mukavasti makua, mutta ei ollut liian hallitseva. Hyvää ja kevyttä arkiruokaa (eikä edes hurjan kallista!).

5. maaliskuuta 2007

pinaattikeitto alusta asti

Pinaattikeitto on ollut meidän molempien herkkua jo ihan lapsesta asti. Monet kehuvat nykyisiä pakastekeittoja hyviksi, ja varmasti ne sitä ovatkin. Keiton tekeminen ei kuitenkaan ole huiman vaikeaa eikä siinä mene kauan, joten meillä se tehdään itse. Sen verran oikaistaan kulmissa että pakastepinaattia heitellään sekaan. Tuoreesta tulisi varmasti vielä maukkaampaa! Pinaattikeitto on myös kevyehkö ruoka, varsinkin tällä tavalla tehtynä, kun sitä ei tehdä rasvasuurukseen.

Pinaattikeitto
2 annosta

n. 8 dl maitoa
n 3 rkl vehnäjauhoja
½ pss pakastepinaattia
valkopippuria
hunajaa / sokeria
ripaus suolaa

3 keitettyä kananmunaa

Näin se käy:
Laita jauhot kattilan pohjalle. Vispaa sekaan hiukan jääkaappikylmää maitoa, kunnes saat tasaisen tahnan (tällä tavalla keittoon ei tule paakkuja). Sekoita noin puolet maidosta joukkoon, ja kuumenna varovasti keskilämmöllä. Tätä, kuten kaikkia muitakin maito-jauhokeitoksia, kannattaa pitää silmällä ja vispailla/ hämmentää välillä ettei puutu pohjaan kiinni. Kun maito alkaa saostua, lisää pakastepinaatti ja loput maidot. Maidon määrää ja keiton paksuutta voit tässä passailla lisäilemällä maitoa vähitellen. Anna keiton hautua hyvin miedolla lämmöllä (levy ykkösellä tai kakkosella) jonkin aikaa, jotta jauhoinen maku katoaa. Mausta hunajalla ja valkopippurilla. Lisää suola vasta aivan lopuksi, ettei keitto juoksetu (aika harvoin se meillä ainakaan sitä tekee).

Keitä kananmunat, muista säikäyttää ne kylmässä vedessä että kuori irtoaa helposti. Halkaise kahtia ja tarjoa keiton kanssa. Ruisleipä sopii myös hyvin keiton kumppaniksi. Juomana menee raikas kivennäisvesi, tai miksei sitruunalla maustettu vesi.

20. helmikuuta 2007

laiskan emännän helpompi hernesosekeitto

Hernekeittohan kuuluu laskiaiseen kuin... grillaus kesään tai punaviini pihviateriaan. Aito oikea, liotusta ja hauduttelua sisältävä hernekeittoreseptihän on ihan ykkönen. Itse en ole koskaan jaksanut niin pitkällä kaavalla hernaria valmistaa, ja kaupan purkit eivät ole aikoihin enää houkutelleet. Sosekeitot ovat yleensä helppoja ja nopeita valmistaa, ja niinpä ajattelin kokeilla herneversiota laskiaisen kunniaksi.

Köyhissä Ritareissa taisi olla viime viikolla ihan oikea fiinimpi hernesosekeitto eli créme ninon -resepti. Se kuulosti kyllä ihanalta, mutta arki-illan kokkailussa en juuri jaksa innostua siivilöinnistä ja kerman vaahdottamisesta jne. Pientä sovellusta perinteiseen reseptiin, ja siitäpä syntyi laiskan emännän helpompi hernesosekeitto.

Helppo hernesosekeitto
n. 3 annosta

450 g pakasteherneitä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 pieni peruna
oliiviöljyä
n. 4 dl vettä
½ kanaliemikuutio
n. 100 g kevyttä tuorejuustoa (meillä oli Creme Bonjour 15% ruohosipuli)
tuoretta basilikaa
valkopippuria
suolaa
limen mehua

maitoa
tuorejuustoa

Siitä se soppa syntyy:
Pilko sipuli, valkosipulin kynnet sekä peruna. Kuullota sipulia ja valkosipulia oliiviöljyssä hetki. Älä ruskista. Kun sipulit ovat hiukan pehmenneet, lisää jäiset herneet, perunakuutiot, vesi ja liemikuutio. Keitä noin 15 min. kunnes kasvikset ovat pehmeitä. Nosta kattila liedeltä, laita sekaan tuorejuusto nokareina sekä basilikan lehtiä ja soseuta tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Jos haluat oikein sileää ja hienoa keittoa, paseeraa siivilän läpi takaisin kattilaan. Meillä ei moista jaksettu harrastaa. Nosta kattila hellalle jälkilämmölle ja lisää mausteita maun mukaan. Tarjoile heti.
Keiton päälle voit tehdä lopusta tuorejuustosta tahnan notkistamalla sitä parilla ruokalusikallisella maitoa.

Keitosta tuli todella hyvä. Siinä on selvä herneiden maku, mutta raikkaampana ja tuoreempana kuin perinteisessä hernekeitossa. Lisäksi tuore basilika ja limemehu (voisi varmaan käyttää valko- tai kuohuviiniä jos sattuisi ylimääräistä lojumaan nurkissa) tuovat raikkautta makuun. Tuore ruisleipä sopii hyvin keiton kumppaniksi.

Muista olla puhaltamatta hernekeittoon laskiaisena, ettei kesällä lennä kärpäset suuhun!

5. helmikuuta 2007

värikästä viikon alkua tomaattikeiton myötä!


Keitot kuuluvat jollain tapaa syksyyn ja talveen. Tämä tomaattikeitto tosin maistuu kesälläkin, vaikkapa alkukeittona. Näin talvella sen raikas mausteisuus lämmittää mukavasti (näillä pakkasilla sitä tarvitaankin!). Arkeenkin se sopii helppona ja nopeana ruokana.

Tutustutaanpa tarkemmin:
(ohje on jälleen Mainio.netistä, näyttää olevan Apu-lehden ohjeita taas)

Sakea tomaattikeitto

2 hengelle pääruoaksi

Ainekset:

1 sipuli
2–4 valkosipulinkynttä
tilkka öljyä
puolikas juuriselleri (tai jotain muuta juuresta)
1 Rosamunda-peruna
1 hapahko omena (Granny Smith)
1 tölkki tomaattimurskaa
0,5 l vettä
kanaliemikuutio
(suolaa)
mustapippuria tai sitruunapippuria
1 rkl ruokosokeria (tai hunajaa)
1 tl basilikaa
1 tl oreganoa
1 tl timjamia
2 rkl chiliketsuppia
1 dl ranskankermaa
Pinnalle:
1 dl ranskankermaa
1 rkl pestoa

Näin se käy:

Silppua sipulit ja kuullota öljyssä. Lisää joukkoon tomaattimurska, kuoritut ja lohkotut, juurekset, omenat, vesi liemikuutio ja mausteet. Keitä puolisen tuntia, kunnes juurekset ovat täysin kypsiä. Soseuta ainekset. Kuumenna keitto. Ota kattila liedeltä ja lisää joukkoon hapankerma.

Mausta keitto pöydässä lusikallisella pestolla maustettua ranskankermaa.

Sosekeittojahan voi tehdä tunteella ja italialaisittain; otetaan mitä kaapista sattuu löytymään ja sävelletään sitten matkalla. Meillä ei liene koskaan valmistettu tätä keittoa täysin ohjeen mukaan... Omena ja sokeri tai hunaja (tomaatin lisäksi tietysti) kannattaa kuitenkin pitää listassa mukana, sekä chili jossakin muodossa. Ne tekevät tästä versiosta omanlaisensa. Ranskankermaa ei välttämättä tarvitse keittoon laittaa kuin silmäksi päälle sitten pöydässä. Meillä keitto on myös maittanut ilman tuota pestoakin, kun sitä ei aina jaksa väkertää (eikä jääkaapistakaan aina löydy valmista purkkia ;)).

Kaveriksi voi tarjota vielä jotain hyvää tuoretta leipää, vaikkapa tuota Jamien parasta valkosipulileipää. Kannattaa kokeilla, se on TODELLA hyvää!