sisilialainen spagettivuoka

Kyllästymiseen asti on tullut varmaan jankutettua että viikolla on kiva tehdä joku laatikko- tai muu vastaava ruoka, josta syö pari päivää. Perussetti meillä koostuu yleensä makaroni-, tonnikalapenne- ja lohipastalaatikoista. Näitä sitten kierrätellään eri viikoilla. Tartuin pitkästä aikaa "Nopeat ja näppärät" -ruokakirjaan (heräteostos kirjakaupasta parilla eurolla), ja sieltä löytyikin mainio resepti, ikään kuin makaronilaatikkoa muunnellen. Vuoka oli todella maukasta, ja sitä myöten innostuinkin sitten munakoison käytöstä. Jostain syystä olen vähän vierastanut munakoisoruokia, moussakaakaan en ole vielä koskaan kokeillut. Joskin nyt se on listalla, jokohan ensi viikolla saisi aikaan...

Perinteiseen makaronilaatikkoon verrattuna tämä ottaa hiukkasen enemmän aikaa (munakoisojen paistaminen kestää tovin), mutta on ehdottomasti vaivan arvoinen. Vaikeaa tämänkään laittaminen ei missään tapauksessa ole. Ohjeessa taidetaan puhua irtopohjavuoasta mutta kyllä tämä onnistuu ilman sitäkin.

Sisilialainen spagettivuoka
4 annosta

1 ½ dl oliiviöljyä (en ehkä käyttänyt ihan näin paljoa)
2 munakoisoa
400 g paistijauhelihaa
1 sipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä murskattuna
2 rkl tomaattipyrettä
400 g tomaattimurskaa tai paseerattua tomaattia
1 tl worcestershirekastiketta
1 tl kuivattua meiramia tai oreganoa
55 g pilkottuja mustia kivettömiä oliiveja
1 vihreä (tai punainen tai keltainen) paprika pilkottuna
175 g spagettia (kuivapaino)
115 g parmesania vasta raastettuna
suolaa
pippuria

Voitele n. 20 cm (irtopohjainen kakku-)vuoka kevyesti öljyllä, levitä pohjalle leivinpaperia. Viipaloi munakoisot ja paista öljytilkassa pannulla ruskistaen. Tämä pitää tehdä erissä, jotta kaikki viipaleet ruskistuvat hyvin. Nosta talouspaperin päälle valumaan. Ruskista jauheliha, sipuli ja valkosipuli pannulla. Lisää tomaattipyree, paseerattu tomaatti ja mausteet. Anna hautua 10 minuuttia, lisää sitten oliivit ja paprika ja anna taas hautua 10 minuuttila. Kypsennä pasta al denteksi. Valuta ja laita isoon kulhoon. Lisää jauhelikastike ja parmesaani ja sekoita huolellisesti esim. kahden haarukan avulla nostellen. Levitä munakoisoviipaleet vuoan pohjalle ja sivuille. Lisää spagetti ja peitä se lopuilla munakoisoviipaleilla. Kypsennä 200 -asteisessa uunissa 40 minuuttia. Anna asettua 5 minuuttia ja kumoa sitten isoon tarjoiluastiaan. Ota leivinpaperi pois ja tarjoile saman tien vaikkapa vihersalaatin kanssa.

Sinatran seurassa kasinolla

Juuri päättyneenä viikonloppuna juhlin pyöreitä lukuja, joten oli aika hakeutua herkuttelemaan muiden keittiöiden tekeleillä. Saatavuus- ja aikataulusyistä päädyimme lopulta Grand Casinolle Show&Dinner -iltaan. Ajatuksena on siis nauttia hyvästä menusta laadukkaan musiikkiviihteen säestyksellä hienossa ympäristössä. Tällä hetkellä Show on Lenni-Kalle Taipaleen, Sami Pitkämön ja bändin toteuttama Sinatra at the Casino. Vaikkei nimestä millään arvaisi, show koostuu Frank Sinatran suurimmista hiteistä.

Ohjelmasta täytyy kyllä sanoa, että pojat osaavat hommansa, koko poppoo. Ja Sinatran biisit sopivat jotenkin loistavasti Casinon Fennia-salongin tunnelmaan! Oikein onnistunut kokonaisuus.

Huhtikuussa Stockmannilla on kanta-asiakastarjouksena Show&Dinner -paketti johon kuului siis menu, showlippu, kasinon vuosikortti sekä 2,- € pelimerkki mukaan. "Normaalisti" Show&Dinner -konseptissa valitaan viidestä menusta, mutta tällä kertaa siis otimme tuon ennalta määritellyn erikoismenun.

Alkuun saimme ankanmaksaterriiniä ja sherrysiirappia. Ankanmaksa, jota emme olekaan aiemmin maistelleet, oli mukavan voimakkaan makuista, ja sherrysiirapin hedelmäinen raikkaus sopi siihen oikein hyvin. Lisänä annoksessa oli kolmiomainen pala makeahkoa, hiukan limpun makuista kovaa leipää, joka sekin täydensi kokonaisuutta mainiosti.

Annosten tarjoilu oli rytmitetty jokseenkin onnistuneesti soitannan lomaan (muusikot siis pitivät silloin tällöin taukoja jotta pöydissä oli mahdollista myös keskustellakin). Muutenkin palvelu pelasi kohtuullisesti, joskin aperitiiveja ja laskua jouduimme kyllä odottamaan.

Pääruokana menussa oli miedosti savustettua lohta, korvasienimuhennosta ja uusia perunoita. Annos oli juuri mitä lupasi, lohessa oli vieno savun aromi, ei kuitenkaan liian jyräävä. Sienimuhennos oli valtavan hyvää, yhtä hyvää kuin kotona itse tehty. Ja perunatkaan eivät olleet vetisiä. Jälleen kerran maut osuivat herkullisesti yhteen. Varsinkin sienimuhennoksen maukkaudesta oli yllättynyt, se oli aitoa tavaraa!

Jälkiruokana suklaa crème brûlée ja raparperijäätelöä. Tässäkin maut tasapainottivat toisiaan. Ennakkoon epäilin vähän raparperijäätelöä, mutta se raikasti mainiosti annosta.

Kaiken kaikkiaan ruoka oli hyvää ja sitä oli juuri sopivasti. Voimme lämpimästi suositella koko Show&Dinner -kokonaisuutta! Sali on sopivan pieni, jotta tunnelma säilyy melko intiiminä, show on laadukas ja ruoka hyvää. Esityksen ja illallisen jälkeen kasinoisäntä ja -emäntä esittelevät kasinoa ja pelejä, mikä oli myöskin hauska kokemus ensikertalaisille. Kannattaa käydä kokeilemassa. Kauempaa matkaaville Casino tarjoaa yhdessä viereisen hotellin kanssa Grand Weekendiä, jolloin pakettihintaan kuuluu myös yö hotellissa sekä pari kierrosta rulettia.

Itse yhdistimme iltaan yöpymisen Tornissa, jonka art deco -tunnelma täydensikin "aikamatkan Ameriikkaan" hyvin.

nigellan ahvenet

Periaatteessa pidän kovastikin Nigellan resepteistä ja jossain määrin sarjoistakin. Hauskoja ideoita ja useimmiten herkullisen näköinen lopputulos. En tosin kuulu silmän vinkkaamisen ja viehkeän liikuskelun kohderyhmään, joten siitä syystä tv-versioiden katselu on usein jäänyt toisella silmällä vilkuiluksi. Kirja kuitenkin tuli ostettua kun sen halvalla sai, Syötävän hyvää siis. Reseptit ovat siinäkin hauskoja, mutta jostain syystä tuntuu niin työläältä alkaa niistä yhtään kokeilla. Miksiköhän? No, keittokirjoillakin on aikakautensa: välillä ne hautautuvat vuosiksi unholaan ja toisinaan kaikki ruoat tuntuvat tulevan samasta osoitteesta! Mutta itse asiaan, sain kuitenkin kokeilluksi tätä Syötävän hyvää kalaohjetta, innoittajana taisi toimia kyllä enemmänkin tuo lisuke kuin itse kala... Lopputulos oli kyllä mainio sekä kalassa että lisukkeessa. Lisäksi taisin tehdä vielä kalareseptin yhteydessä esiintynyttä egyptiläistä tomaattisalaattia. Siitä ei kuitenkaan tarttunut kuvaa kameraan, muistaakseni pääasiassa siksi että koneella majailee postaamistaan odottamassa erään toisen brittikokin hyvin samantyyppinen tomaattisalaatti. Kerromme sitten molemmista lisää toisella kertaa.

Tämä resepti on siis Nigella Lawsonin Syötävän hyvää -kirjasta, kyseessä on hammasahventa anjovis-timjamikastikkeessa sekä kikherneitä chilin, valkosipulin ja timjamin kera. Hammasahventa en edes tunnista, kai se joku kala lienee. Tämän korvikkeeksi ehdotettiin puna-ahventa tai isoja ahvenia. Puna-ahvenet taas yleensä tuodaan sen verran kaukaa että haisevat jo kaupan etuovelle asti, ja kotoinen ahven taas on hinnoissaan. Käytimme siis jo äskettäin hehkutettua pangasiusta, tosin pakasteesta sekin. Että se siitä tuoreesta lähiruoasta.

Kikhernelisukkeenkin kanssa poikettiin auratulta polulta aika lailla. En vaan saa millään aikaiseksi liottaa ja huuhdella ja keitellä mitään kuivattuja herneitä / papuja / linssejä tai muuta, joten oikaisin ja käytin kikherneitä purkista. Mistä syystä jouduin sitten hiukan säveltämään valmistuksessa.
Koska kalaosuus on tässä ohjeessa se lyhyemmän ajan vaativa, aloita herneistä. En esittele tässä yhteydessä pidemmän kaavan tapaa, mutta mainitsen lyhyesti että Nigella suosittelee liottamaan kuivia kikherneitä ainakin 24 h ja keittämään 1½ - 2 h. Keitinveteen laitetaan sipulia, timjamia ja oliiviöljyä mausteeksi.

Kikherneitä chilin, valkosipulin ja timjamin kera
n. 2 annosta

1 tlk kikherneitä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
4-5 timjaminoksan lehdet
oliiviöljyä
suolaa
punaista chiliä (tuoretta tai kuivattua)

Aja sipuli, valkosipulinkynnet, chili ja timjami tehosekoittimessa tahnaksi. Tai sitten voit vain hienontaa kaikki ainekset. Laita reilu loraus öljyä kattilan pohjalle ja kuumenna. Laita chili-sipuliseos kattilaan ja mausta suolalla. Kuullota ja hauduta 5-10 minuuttia kunnes seos on pehmeää. Lisää kikherneet ja hauduta kannen alla kunnes kikherneet ovat kuumenneet ja pehmenneet. Lisää sekaan hiukan vettä jos tarvis. Lopuksi voit vielä valuttaa päälle vähän oliiviöljyä ja ripotella suolaa ja timjaminlehtiä.

Hammasahventa anjovis-timjamikastikkeessa
2 annosta


n. 400 - 500 g valkolihaista kalaa
1-2 anjovisfileetä (niin, käytimme ihan suomalaista anjovista joka ei kuitenkaan ole anjovista oikeasti)
1 valkosipulinkynsi murskattuna
parin timjaminoksan lehdet
1-2 rkl sherryä
voita

Lorauta pannulle öljyä, paista kalafileet . Nosta fileet lämmitetylle vadille ja peitä foliolla (tuskinpa meilläkään mitään vatia oikeasti lämmitettiin...). Kun kalat on paistettu, lisää pannulle hiukan oliiviöljyä sekä pikku aavistus anjovisten lientä. Lisää murskattu valkosipuli ja anjovisfileet. Sekoita puulastalla kunnes valkosipuli pehmenee ja anjovikset liukenevat öljyyn. Lisää sitten timjaminlehdet ja sherry. Anna seoksen poreilla pari minuuttia. Nosta pannu liedeltä ja vatkaa pallo- kierre tai muulla vatkaimelle joukkoon voinokare. Valuta kastike kalojen päälle ja koristele timjaminlehdillä.

jallua pullassa

Tämähän ei ole mikään uutukainen ruokalaji blogikeittiöiden tuotoksia tiiviisti seuraavalle. Ravintola Torin lähes legendaarinen annos on ehtinyt esille keittiössä jos toisessakin. Kiintoisan kuuloinen resepti on voikeittiössäkin ollut siellä kokeiltavien listalla, kunnes Liemikeittiön versio sai meidät vihdoin haeskelemaan jallupulloa Alkon hyllyiltä. Nirson oma versio itse lihapullista vaikutti sen verran mielenkiintoiselta että kokeilemaan oli päästävä. Täytyy kyllä myöntää että lopullinen toteutus oli jostain Kulinaarigurun ja Liemikeittiön välimaastosta. En esimerkiksi löytänyt lampaan jauhelihaa, ja taisinpa korvata tuoreen sipulisilpunkin paahdetulla sipulilla maustepussista... Ja maitotuotteidenkin suhteen olin mitä epäortodoksisimmin kevytlinjalla. Jallu oli sentään ihan aitoa yhden tähden tavaraa. Siellä se pullo vieläkin kaapissa luuraa, mihinkähän muuhun ruoanlaittoon sitä voisi käyttää? Jos teiltä löytyy ideoita niin ne otetaan täällä kiitollisena vastaan. Nimimerkillä "maistoin vähän eikä sitä oikeasti pysty juomaan".

Lihapullat jallukermassa
2-3 annosta

Pullat

n. 400g jauhelihaa (meillä oli naudan paistijauhelihaa)
1-2 valkosipulinkynttä
1 rkl paahdettua sipulirouhetta
40 g saksanpähkinöitä
ropaus korppujauhoja
1 dl creme fraichea
hiukan maitoa tai kermaa
mausteita maun mukaan, esim:
suolaa
mustapippuria
yrttejä
paprikajauhetta

Rouhi saksanpähkinät ja hienonna valkosipulinkynnet. Sekoita pähkinät, mausteet, valkosipuli, korppujauhot ja creme fraiche tahnaksi kulhossa tai tehosekoittimessa. Jos seos tuntuu kovin jähmeältä, notkista sitä hieman maidolla tai kermalla. Sekoita tahna ja jauheliha tasaiseksi massaksi. Muotoile kylmällä vedellä kostutetuin käsin taikinasta isohkoja pullia. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Tee sillä aikaa kastike:

50 g voita
0,8 dl vehnäjauhoja
2 dl demi glace -kastikepohjaa
3 dl vettä
½ lihaliemikuutio
1 dl kermaa tai fraichen loput
½ dl jaloviinaa
ripaus pippuria

Sulata voi pannulla, lisää siihen vehnäjauhot ja ruskista kevyesti. Lisää demi glace ja sekoita tasaiseksi. Lisää vesi ja liemikuutio, anna porista miedolla lämmöllä puolisen tuntia (tunnustan, emme malttaneet odotella ihan niin pitkään: noin 20 min. riitti meille). Lisää lopuksi kerma ja jallu, anna tasoittua hetken ja lisää kypsät lihapullat kastikkeen joukkoon.

Tarjoile kunnon perunamuussin kanssa (siis muusin sekaan aitoa voita ja maitoa).

Herkullinen annos, varsinkin kastike oli oikein makoisaa (voilla lienee oma osuutensa asiassa), ja jallu maistui siinä selvästi muttei liikaa. Pullien rakenteeseen pähkinät toivat mukavan lisän. Kerrassaan mainio ruoka!

ehkä paras kalaruoka ikinä

...tai vähintäänkin tähän asti maistelluista! Toisaalta, jos aineksiin lukeutuu ilmakuivattua kinkkua, aurinkokuivattuja tomaatteja ja tuoretta basilikaa, niin eikö lopputulos ole aika itsestään selvä ;) Tätä reseptiä kannattaa kokeilla, on erittäin herkullista kalaa!

Nyt kun nettiongelmista päästiin niin on pakko heti ensimmäisenä blogata tämä Jamien kalaruokaohje. Paitsi ohje, myös käyttämämme kalalaji pangasius oli meille uusi tuttavuus. Vaikkei se nyt tuoreelle kuhalle vedäkään vertoja, niin kaiken kaikkiaan voimme lämpimästi suositella moista eväkästä. Pangasiusta mainostetaan ruodottomana kalana, ja sitä se todella on, ainakin fileenä siis! Olemme nyt käyttäneet sitä jo useamman kerran, ja kertaakaan ei ruodon ruotoa ole hampaisiin eikä kurkkuun sattunut. Niin, ja hintakin pyörii jossain kympin kahta puolta, edullisimmillaan taisi olla jotain 8,90 € kilo. Se on kuhaan (28,90€ kilo) verrattuna jo halpaa.

Sivumennen sanoen täytyy vielä todeta että puolitoista viikkoa netittömyyttä tuntui ihan vielä sinällään hauskalta lomalta mutta tässä kolmen viikon paikkeilla alkoi jo vilttihatuttaa. Niin sitä on vaan meedian vanki, monenkin.

Tässä nyt sitten se resepti, on suoraan Jamien kirjasta Alastoman kokin onnenpäivät. Kalan piti alun perin olla merikrottia joka sekin on meille tuntematon suuruus. Tai paremminkin oli, kunnes pangasiusta kuukkeloidessani päätin tarkastaa merikrotinkin ja havaitsin että sitähän siellä kaupan tiskissä juuri viikkoa aiemmin möllötti, kokonaisena ja suu pelottavasti ammollaan! (Kiitämme taas K-kauppa Ylivetoa hyvistä kalavalikoimista, siellähän oppii joka kerran uusia kaloja tuntemaan).

Upea, paistettu merikrotti (tai pangasius tai muu vastaava)

2 annosta

½ purkki aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
1 suuri kourallinen tuoretta basilikaa
oliiviöljyä
8 - 10 viipaletta ilmakuivattua kinkkua
2 kalafilettä (merikrotti, pangasius, kuha, siika tms.) á 200 g
mustapippuria
(suolaa)
rucolaa
balsamicoa

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Aja aurinkokuivatut tomaatit, basilika ja hiukan tomaattien öljyä tehosekoittimessa melko notkeaksi seokseksi. Näemmä sekaan voi lisätä balsamicoakin halutessaan. Jaa arkki leivinpaperia kahtia ja voitele molemmat palat oliiviöljyllä. Nosta 4 kinkkuviipaletta limittäin kummankin palan päälle. Lusikoi niille tomaatti-basilikaseos. Nosta kalafileet kinkkuviipaleiden reunan päälle. Mausta kalaa hiukan pippurilla, suolaa ei todennäköisesti tarvita sillä kinkku tuppaa olemaan melko suolaista jo itsessään. Kääri kinkut kalojen ympärille paperin avulla, ikään kuin rullaisit kääretorttua. Poista paperit ja nosta kalarullat öljyttyyn vuokaan. Paista uunissa 15-30 minuuttia.
Tarjoa kalan kanssa vaikkapa kunnon perunamuusia ja koristele rucolalla ja balsamicolla, jos oikein haluat hienostella.

Tässä ruoassa yhdistyy mainiosti ihania välimeren makuja, ja kuitenkaan ne eivät jyrää kalan omaa makua. Ihana ruoka, josta kaikki sitä maistaneet ovat tykänneet kovasti. Kokeilkaa. Ei ole ollenkaan niin hankalaa kuin miltä lopputulos näyttää :)

ihana elisa (?)

Voikeittiössä on taas ollut hiljaista. Kyllä meillä on syöty ihan useamman kerran päivässä, mutta juuri ennen pääsiäistä kotinetti meni hiljaisen viikon kunniaksi vähintään yhtä hiljaiseksi. Että elossa ollaan mutta verkkoon ei oikein päästä.

Kaikkihan tuntevat Elisan (tai minkä tahansa muunkin teleyhtiön) legendaarisen asiakaspalvelun. Ilmoitettuani viasta arvio oli että yhdestä viiteen arkipäivää menee korjaamiseen. Kolme viikkoa ja viisi puhelinkeskustelua myöhemmin Elisan tekninen asiakastuki onnistui potkimaan alihankinta-asentajiaan persauksille siihen malliin että EHKÄ tänään tai huomenna homma taas toimii. Jos ei toimi tänään, soitan taas. Mikäs sen mukavampaa kun viettää kauniita kevätiltoja hissimuzakkia kuunnellen.
Oi ihana Elisa.