piilokuva eli kana-aura(salaatti)

Haaste: etsi kuvasta salaatti! Todella epäesteettinen ruoka, ainakin tällä kertaa... Mutta käytetäänpä tämä tilaisuus valmiiksi grillatun broilerin ylistämiseen. Meistä kumpikaan ei ollut syönyt moista sitten kahdeksankymmenluvun päivien, jolloin kaupan valmiiksi grillatut broilerit olivat kokonaisten pakastekanojen lisäksi suurin piirtein ainutta kana/broilerlihaa mitä saatavilla oli. Kokeillessamme Paolan pastasalaattia (olemmeko jo maininneet että se on ehkäpä MAAILMAN PARASTA pastasalaattia?) palasimme piiiiitkästä aikaa tämän ruoka-aineen äärelle. Ja voi miten hyvää se olikaan! Siitä lähtien on pitänyt melko säännöllisesti keksiä jotain (yleensä salaattia) tuosta herkusta. Tällä kertaa tähän tuli siis vihersalaattipohja, 1/4 broileri per nenä, aurajuustoa sekä cantaloupemelonia joka meidän tapauksessamme osoittautui niin kypsäksi ja pehmeäksi ettei sitä salaattiin asti saanut.

Ei kaikkein kevein eväs mutta HYVÄÄ. ja helppoa. ja nopeaa.

thai-maustettua possunfilettä

Tämäkin ruoka löysi tiensä vakituiselle listallemme "Aasia"-syksynä kun lähes joka toinen ruoka oli uutta, suunnalta Intia - Kiina -Thaimaa... Tämä on ehkä vähiten eksoottisen makuista, mutta todella hyvää kuitenkin! Aika hyvä ruoka tutustua tuollaisiin thai-tyyppisiin makuihin. Nopeahko tehdä eikä vaadi mitään liian erikoisia aineksia. Alkuperäinen resepti on S-ryhmän reseptipokkarisarjan kirjasta nro 5.

Thai-maustettua porsasta ja paistettua riisiä
n. 6 annosta

400 g porsaan filettä
1 purjo
1 valkosipulinkynsi
1 rkl inkivääriä
1 rkl sambal oelek -tahnaa
n. 2 dl kookosmaitoa
n. 2 dl ruokajugurttia
n. 1 rkl lihafondia (tällä kertaa kokeilimme Marmite-tahnaa sekä vettä)
suolaa
pippuria

keitettyä, tähteeksi jäänyttä riisiä 6 annosta
1 dl erivärisiä paprikoita hienonnettuna
1 dl purjoa hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä
1 tl inkivääriä
soijaa
suolaa
pippuria


Leikkaa liha n. 2 cm viipaleiksi. Ruskista lihat pannulla ja nosta syrjään. Kuullota purjoa, valkosipulia ja inkivääriä pannussa. Lisää sambal oelek, kookosmaito sekä ruokajugurtti. Kiehauta, nosta lihat sekaan ja hauduta muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kuullota riisiä varten purjoa, paprikaa, valkosipulia ja inkivääriä kattilassa. Lisää kylmä riisi ja kuullottele, kunnes riisikin on lämmintä. Mausta lopuksi soijalla, suolalla ja pippurilla.

Ruoka on mukavan mausteista, muttei kuitenkaan liian tulista. Lisäksi kookosmaito ja ruokajugurtti pehmentävät makuja sopivasti. Jos ei ole käyttänyt kookosmaitoa aiemmin ruoanlaitossa, tämä on oikeastaan mainio kokeiluresepti, koska sen lisäksi mukana on tuota jugurttia. Kannattaa olla tarkkana tuon loppuhauduttelun kanssa, ettei liha kuiva liiaksi. Kuiva possu on ikävää järsittävää...

sadepäivän grilliruokaa

Suunnitelma: kauniin kesäisen lauantai-iltapäivän ja illan viettoa ystävien luona. Ulkosaunassa saunomista, grillailua ja ulkona seurustelua. Hyvää ruokaa ja juomaa, punaviiniä varattuna herkullisille grillipihveille.

Toteuma: vesisade alkaa keskipäivällä. Se jatkuu viiteen asti illalla, jolloin yhdessä tuumin päätämme siirtää illanviettoa parempaan ajankohtaan. Puolen kilon keittiön jäsenet syöksyvät kauppaan viime hetkillä ennen sen sulkeutumista ja yrittävät keksiä mitä ruokaa voisivat tehdä grillailuun varaamistaan Lidlin bratwursteista ja krakovan-nakeista...

Niin sitten syntyi

Nakkifajitas
8 tortillaa, eli n. 4 annosta

n. 400 g mausteisia, lihaisia nakkeja
1 keskikokoinen paprika
4-5 tuoretta herkkusientä
1 keskikokoinen sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 prk salsaa (medium tai hot, oman maun mukaan -voit tietysti tehdä myös itse)
1 rkl HP:n BBQ -kastiketta

8 maissitortillaa

Hienonna sipuli, viipaloi valkosipulinkynnet ohuelti ja suikaloi paprika pitkiksi suikaleiksi. Viipaloi herkkusienet. Kuullota kasviksia oliiviöljyssä keskilämpöisellä pannulla, kunnes ovat pehmenneet jonkin verran. Lisää viipaloidut nakit ja ruskista, kunnes nakit ovat kypsiä. Lämmitä tortillat pannulla, grillissä, uunissa tai mikrossa ja nostele täytettä päälle. Kääräise wrapiksi ja nauti!

Vaikka sade pilasikin grillailun ja chillailun, oli tämä eväs sopivan bbq-henkistä sisälläkin syötynä. Kahta enempää ei oikein pystynyt millään syömään, sen verran täyttäviä olivat! Viinit jätettiin suosiolla odottamaan parempia apajia, ja näiden kanssa nautittiin kylmää olutta. Tulisesti maustetut ruoat harvemmin ovat yleensäkään ylimpiä ystäviä viinien kanssa.

coleslaw

Purilaisten vierelle himotti tehdä pitkästä aikaa kaalisalaattia eli coleslaw'ta. Kevään mittaan monissakin blogeissa sitä bongasin, mutta nyt kun aloin etsiä reseptejä uudelleen niin en enää löytänyt :(. Onneksi Pastanjauhajilta löytyi tämä herkullisen kuuloinen resepti.

Coleslaw
n. 6 annosta

n. 400g kaalta
2 porkkanaa
1 shalottisipuli
n. 3 rkl rasvatonta majoneesia
1 rkl dijon-sinappia
1 rkl sokeria
2 tl valkoviinietikkaa (käytimme valkoista balsamicoa)
¼ tl suolaa
1/8 tl cayenne-pippuria

Suikaloi kaali (esim. juustohöylällä) ja raasta porkkanat. Viipaloi sipuli niin ohuelti kuin pystyt. Sekoita kaali, porkkana ja sipuli keskenään. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja sitten salaatin sekaan. Anna maustua jääkaapissa.

Toimi kyllä herkullisesti burgereiden parina. Cayenne ja dijon toivat mukavaa särmää salaattiin, valkoinen balsamico ja sokeri taas sopivaa makeutta ettei kokonaisuus vetänyt poskia ihan lommolle ;) Toimisi varmasti hyvin myös grillimakkaroiden ja pihvien kyljessä!

herkkupurilaiset uusilla mausteilla

Lie joskus aiemminkin olemme todenneet hampurilaisten olevan mukavaa pikaruokaa kotonakin tehtyinä. Kotiversiot ovat tietty huomattavasti herkullisempia kuin ketjumättölöiden tarjoomukset... ja lisäksi voi keksiä vaikka minkälaisia makuyhdistelmiä!

Idea näihin taisi lähteä S-ryhmän reseptikirjasarjan kahdesta eri reseptistä, yhdistellen syntyivät nämä

Herkkupurilaiset

kana
per annos
1 kanan fileepihvi, ohut
briejuustoa
mangochutneyta

liha
per annos
n. 100 g paistijauhelihaa
pippuria
tabascoa
suolaa
worcestershirekastiketta
(muita mausteita maun mukaan)
briejuustoa
sweet chili -kastiketta

lisäksi molempiin
hampurilaissämpylöitä
salaatinlehtiä
tomaattia viipaleina
bbq-kastiketta (HP:n valmiit ovat hyviä, parasta olisi tietysti tehdä itse)

Vaivaa jauhelihasta ja mausteista kiinteä taikina. Painele nyrkillä varovasti kanafilettä hiukan litteämmäksi. Paista pihvit pannulla (tai grillaa grillissä), mausta kana molemmin puolin mustapippurilla ja suolalla. Kasaa hampurilaiset, kanalle päälle briejuustoa ja mangochutneyta, lihalle brien lisäksi sweet chiliä.
Valmiit sämpylät kannattaa lämmittää uunissa (tai jos grillaat, grillissä). Hyvä sämpyläresepti omatekoisiin kuulostaisi olevan ainakin tämä lakkarahkan postaama. Itse en ehtinyt enkä jaksanut tällä kertaa mennä ihan näin alkulähteille...

Hyvää! Itse en jaksanut syödä kuin yhden kanaversio, Paremman Puoliskon mukaan perinteisemmällä pihvilläkin mentiin oikein maukkaasti maaliin.

chili con carne

Chili con carne alkaa varmaan olla jo samalla tapaa suomalaista perinneruokaa kuin pizzakin ;). Helppoa ja hyvää arkiruokaa se on ainakin. Pienemmässä perheessä satsista riittää helposti parin arki-illan ruoaksi, joten ei tarvitse ihan joka ilta heilua keittiössä kauha ojossa. Tällä kertaa oikaisimme silläkin tapaa että laitoimme riisit suoraan kastikkeen joukkoon kypsymään. Hyvä idea, jos muistaa laittaa riisit ajoisssa mukaan!
Chilin rakennetta on helppo muutella mielialan ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Jos on aikaa tehdä pidemmällä kaavalla niin kunnon paistilihat olisi poikaa. Jos taas kokkailee arki-iltana sudennälän jo huutaessa vatsassa, niin kannattanee käyttää jauhelihaa kuten mekin tällä kertaa.

Chili con carne
n. 5 annosta

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
chilirouhetta
500 g paistijauhelihaa
1 tlk ruskeita papuja
1 tlk kidneypapuja
( 2 tomaattia)
(½ paprika)
4 rkl tomaattipyrettä
n. 2 - 3 dl vettä
vajaa 2 dl riisiä
mustapippuria
suolaa
cayenneppippuria
worcestershire -kastiketta
HP:n BBQ Spicy -kastiketta
1 tl hunajaa
juustokuminaa


Hienonna sipuli ja valkosipuli (sekä muut kasvikset jos käytät niitä), kuullota padassa tai kattilassa pienessä öljytilkassa chilirouheen kanssa. Lisää jauheliha, ruskista. Mausta tässä vaiheessa mustapippurilla ja ripauksella suolaa. Huuhtaise ja valuta tölkkipavut (lähtee liika suolaisuus). Lisää pavut, tomaattipyre ja hiukan vettä pataan. Sekoita ja anna hautua hetken aikaa (n. 10 min.). Lisää mausteet ja riisi, sekä hiukan lisää vettä. Hauduta kannen alla miedolla lämmöllä kunnes riisi on kypsää. Maistele ja korjaa makuja tarvittaessa.

Päälle vielä silmä partaäijäjugurttia ja pikkuisen kevätsipulia. Nam!
Kuten kuvasta näkyy, meillä tykätään enemmän tuollaisista kasassa pysyvistä padoista. Jos haluta juoksevampaa, lisää nesteen määrää. Mausteet kannattaa passailla oman maun mukaiseksi. Minä tykkään sopivan miedosta, pikkuisen takapotkuna tulevasta tulisuudesta, Parempi Puolisko taas söisi tulisempaakin. Tällä kertaa tuli enemmän "miun maun mukkaan".

Jos ei halua syödä chiliä tällaisenaan kahta päivää peräkkäin, voi loput piilotta tortillan sisään joko fajitas tai burritos -tyyppisesti. Nam, taas.

Ruokajuomien kunkkuja tämäntyyppisille seteille lienevät kivennäisvesi sekä olut.

brittiläis-intialaista kotiruokaa

Innostuin Pastanjauhajien postaamasta kanacurrysta ja naanleivästä jo heti tuoreeltaan. Tänne saakka vain meni ennen kuin pääsin toteutukseen asti! Pari kertaa on jo aineetkin olleet valmiina mutta ei lopulta aikaa... Jauhantakeittiön sivuilla on kyllä aika kelpo opastus asiaan, ja linkki alkuperäiseen postaukseen, joten niitä kannattaa kyllä vilkaista. Tässä meidän meriselityksemme.

Kanacurry
4 annosta

6 tomaattia
1 sipuli
oliiviöljyä
3 cm:n pätkä inkiväärin juurta
3 valkosipulinkynttä
½ tl chilirouhetta (tai tuoretta mietoa chiliä 1-2 palkoa)
1 tl jauhettua korianteria
1 tl jauhettua juustokuminaa
¼ tl jauhettua kurkumaa
suolaa ja mustapippuria myllystä
1 dl vettä
400 g broilerin rintafileitä naturel
2 rkl luonnonjogurttia
limemehua

Kalttaa tomaatit. Itse en ole koskaan aiemmin jaksanut tätä tehdä, kun se on kuulostanut aina niin vaativalta hommalta. Alkuperäisreseptistä löytyi kuitenkin helpottava vinkki: leikkaa tomaatteihin ristiviillot ja laita ne kuumaa vettä kestävään kulhoon. kiehauta vedenkeittimessä vettä ja kaada tomaattien päälle niin että ne peittyvät. Laske 20:een ja kaada vesi varovasti pois. Anna jäähtyä ja irrota tomaateista kuoret. Poista tomaateista siemenet ja liika neste, pilko isohkoiksi paloiksi. Hienonna sipuli, valkosipuli ja inkivääri (sekä tuore chili jos käytät sitä). Mittaa mausteet kippoon. Suikaloi kanafileet reiluiksi suikaleiksi.
Kuullota ensin sipulia ja chilirouhetta (jos käytät kuivattua) hetken aikaa padassa miedolla lämmöllä. Kun sipuli on läpikuultavaa, lisää valkosipuli ja inkivääri ja kuullota niitäkin hetken. Lisää mausteet sekä mustapippuria ja suolaa ja kääntele, varo polttamasta mitään pohjaan (lisää öljyä tarvittaessa). Lisää tomaatit ja vesi. Anna kiehahtaa ja hauduta sitten n. 5 minuuttia miedolla lämmöllä. Lisää kanasuikaleet ja hämmennä ne sekaisin kastikkeeseen. Anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla n. 30 minuuttia välillä sekoitellen.
Kun kana on kypsää ja haudutus ohi, lisää ruokajugurtti sekä limemehua. Kun curry on lämmennyt, maista ja korjaa makuja lisäämällä suolaa ja limemehua tarvittaessa. Tarjoa haluamallasi tavalla, meillä oli pelkkää naan-leipää joka oli TODELLA herkullista!

Currystamme tuli turhankin juoksevaa, kuten kuvasta näkyy. Koko hässäkkä hautui yhteensä noin tunnin erinäisistä syistä johtuen, lie siinä ajassa tomaatit päästäneet jo liian kanssa nesteitä ulos...

Tämä naan -leivän ohje noudattaa Pastanjauhajien vastaavaa orjallisesti. Alkuperäinen ohje on Lintu75:n Hellapoliisi -blogista. Meillä ei oltu koskaan tehty (eikä edes itse asiassa maisteltu) naan -leipää aiemmin. Tämä oli kyllä todella hyvää, vaikka omista leivistäni tuli vähän turhan paksuja ja isoja muutenkin. Mutta toimii kyllä intialaisten ruokien kaverina... Parhaimmillaan leipä on tuoreena (yllätys yllätys). Näissä on ihanan pehmeä koostumus.

Naan-leipä
8 isohkoa leipästä

2 dl vettä
1 tl hunajaa
11 g kuivahiivaa
1 tl suolaa
1 tl sokeria
½ dl öljyä
½ dl maustamatonta jugurttia
1 kananmuna kevyesti vatkattuna
1 tl leivinjauhetta
n. 6 dl vehnäjauhoja
voiteluun sulatettua voita
(pinnalle seesamin- tai unikonsiemeniä)

Sekoita hunaja ja kuivahiiva kädenlämpöiseen veteen ja sekoita hyvin, anna liueta pari minuuttia. Lisää veteen suola, sokeri, öljy, jugurtti ja kevyesti vatkattu muna. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Lisää jauhot taikinaan hyvin alustaen. Meillä taikinaa alustettiin pöydällä n. 5 minuuttia, jotta taikinaan tuli pientä kimmoisuutta. Älä kuitenkaan vaivaa liikaa ettei tule liian sitkeää. Anna taikinan kohota liinan alla peitettynä lämpimässä paikassa tunnin verran. Muotoile kohonneesta taikinasta jauhoisella alustalla tasakokoinen pötkö, jonka jaat 8:aan osaan (tai sopivankokoisiin osiin). Pyöritä osat palloiksi, kaulitse soikeita litteitä leipiä. Kohota leivät pellillä leivinpaperin päällä, voitele sulatetulla voilla (ja ripottele pinnalle unikon- tai seesaminsiemeniä). Paista leivät 275 asteisessa uunissa (keskitasolla) 5-8 minuuttia. Leipiä kannattaa vahtia koko ajan paiston aikana, etteivät pääse kärähtämään.

oliivia oliivia

Polkkapossu esitteli pari päivää sitten mainion kuuloisen oliivitahnan, ja onpa samasta pääraaka-aineesta tehty herkkua äskettäin myös Pastanjauhajien keittiössä. Tässä keittiössä kun ei oliiveja voi vastustaa (ainakaan emäntä), niin hetipä tuota ensin mainittua tahnaa oli itsekin kokeiltava. Valmistus on helppoa, alkuperäinen ohje kannattaa katsastaa tuolta originaalista. Jonkin näköistä keittiökonetta tässä kyllä tarvitaan, sauvasekoitin selvisi hommasta mainiosti.

Ja miltä tämä sitten maistui? Ihanalta, mukavasti tomaattiselta mutta oliivi kuitenkin sopivan hallitsevana. Meni hyvin pikku voileipäkeksien päällä, kasviksille dippinä, sekä ruokajugurttiin sekoitettuna hiukan miedompana levitteenä tai dippinä. Herkullista, yhtä kaikki. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Tässä on muuten hyvä vaihtoehto myös tapenadelle, jos epäröi anjovisten käyttöä... Tosin oman kokemukseni mukaan anjoviksia ei tapenadessa juurikaan maista.

ei oo reilua

Ylimuulin julistettua toukokuun ruokahaasteen aavistelin hiukan vaikeuksia. Näillä leveysasteilla on juuri ja juuri saatu reilun kaupan banaanit ja kahvi kauppojen perusvalikoimiin. Siitäkin huolimatta olin varustautunut tekemään haasteruoan ja postauksen avokadosta, se kun tuntui reilun kaupan tuotteista jotenkin omimmalta. Käytyäni tänään melkein kaikki paikalliset ruokakaupat läpi löytämättä yhtään reilun kaupan avocadoja, tajusin että suunnitelmaan tulisi muutos. Onneksi on lähikauppana Valintatalo, josta löytyy mitä ihmeellisempiä tuotteita (kuten parsakattiloita... oikeasti, kuinka monessa ruokakaupassa on myynnissä parsan kypsennykseen tarkoitettuja kattiloita?). Sieltä sitten mukaan tarrasi reilun kaupan mango.

Onneksi minulla oli juuri mangoon sopiva varasuunnitelma. Reseptejä selaillessani olin törmännyt tähän ohjeeseen, joka kuulosti kiintoisalta. Kotona mieleeni muistui myös Aurinkotuulen reseptistä aiemmin kokkaamamme mango-broilerlasagne. Näistä resepteistä yhdistellen syntyi raikkaan tulinen ja hedelmäinen mango-broilerpasta.

Mangoa ja broileria tulisenkirpeässä pastakastikkeessa
2 annosta

2 broilerin rintafilettä naturel (ohuita pihvejä)
½ mango (tuore, reilun kaupan)
1 shalottisipuli
1 valkosipulinkynsi
kurkumaa
n. 1 dl kevätsipulia pilkottuna
1 tl mangochutneyta
1 tl sambal oelek-tahnaa
½ kanaliemikuutio
½ tl raastettua inkivääriä
3 rkl ruokajugurttia (tai vastaavasti ruokakermaa)
½ tl limemehua
(suolaa)
parmesania raasteena

Laita ensin pastavesi kiehumaan. Pastan kiehuessa valmista kastike:

Hienonna sipuli ja valkosipuli, pilko mango ja kuutioi broileri. Kuullota sipulia ja valkosipulia hetki öljytilkassa kurkuman kanssa. Varo kuumentamasta liian pitkään, ettei kurkuma "rusketu". Lisää pannuun broilerikuutiot ja ruskista. Lisää sitten mangokuutiot ja pilkottu kevätsipuli ja kuullota pari minuuttia. Lisää chutney, kanaliemikuutio, sambal oelek, inkivääri ja hiukan vettä. Lisää lopuksi ruokajugurtti ja hiukan limemehua. Anna hautua hetken aikaa, tarkista maut. (Voit lisätä esim. hunajaa tai suolaa tarvittaessa)

Valuta pasta ja sekoita se kastikkeen joukkoon. Anna vetäytyä hetken aikaa ennen lautasille nostamista. Raasta päälle vielä tuoretta parmesania.

Maku oli raikas ja sopivasti tulinen. Mango sopi yllättävän hyvin ruokaan, se jäi vielä mukavan purtavaksi tuossa kastikkeessa. Tuore mango on lisäksi aika raikasta, eikä varsinaisesti kovin makeaa.

hirveetä pataa(n)!

Keittiömme on viime aikoina ollut melkomoisen hiljainen, lähinnä siksi että olemme syöneet muiden pöydissä (herkullista lasagnea ja hyvää kanaa) sekä alkuviikon menneet aika lailla perussetillä, kuten makaronilaatikolla, eteenpäin. Vapaapäivän kunniaksi tänään piti kuitenkin kokata jotain herkullista. Pakastimessamme on jo hetken aikaa majaillut erinäisiä sekalaisia pusseja lihaa, syystä että allekirjoittaneen isukki haalii omaan pakastimeensa sekä hirveä että poroa riittävinä annoksina, ja jakelee niitä sitten (meidän iloksemme!) myös eteenpäin. Se jännitysmomentti näissä lihoissa on, että niistä harvoin tietää itse MITÄ lihaa ne ovat, ja mistä elukasta. Näin tälläkin kertaa.

Muutamissa muissakin blogikeittiöissä on äskettäin kokkailtu herkullisia lihapatoja, siitä kai tämäkin ajatus sai siivet. Löimme siis hirveksi uskomamme luulliset lihat pataan ja toivoimme parasta.

Hirvipataa burgundin tyyliin
n. 4 annosta tai 2 nälkäisen annosta

1 pkt filepekonia
n. 500 g luullista (hirven)lihaa isoina paloina
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
4 tuoretta herkkusientä (isohkoa)
½ ploa punaviiniä
1 lihaliemikuutio
4 dl vettä
3 rkl tomaattipyrettä
1 rkl hunajaa
n. 2 tl worcestershire -kastiketta
timjamia
rosmariinia
mustapippuria

Jos muistat, ota liha ajoissa huoneenlämpöön. Leikkaa pekoni ohuiksi suikaleiksi, hienonna sipuli isohkoiksi paloiksi, kuori ja pilko porkkana sekä leikkaa sienet neljään lohkoon. Laita pekonisuikaleet kylmään valurautapataan ja levy kuutoselle. Kun pekoni on ruskistunut ja luovuttanut rasvan pataan, laita lihapalat pataan ja ruskista. Lisää nesteet, kasvikset ja mausteet. Anna kiehahtaa ja nosta sitten 175 -asteiseen uuniin n. 3 ½ tunniksi. Irrottele lihat luista (pitäisi käydä helposti tässä vaiheessa), maista ja lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoa riisin ja hyvän punaviinin kanssa. Me nautimme australialaista Moondarra -punaviiniä, josta lisää alla.

Tämä ruoka oli kyllä parasta pitkään aikaan! Pataruoat ovat kyllä ihan ykkösiä, niin helppoja tehdä ja ihanat maut... Tässäkin hirven, punaviinin ja tomaatin maut terästettynä yrteillä tukivat toisiaan aivan täydellisesti. Syömistä ei meinannut millään malttaa lopettaa, vaikka maha oli jo ihan täysi... Aah, tällaisten onnistumisten takia ruoanlaitto on hauskaa! Tämä ruoka on jopa melko kevyttä, voisi jopa kuvailla terveelliseksi. Ei kermaa, punaista vähärasvaista lihaa ja kasviksia. Mutta makua senkin edestä!

Darraa Australian tapaan

Hirveenpadan kyytipojaksi nautimme siis australialaista Moondarraa. Tämä punkku havaittiin hyväksi jo pari päivää sitten, kun veimme sitä lasagnen kyytipojaksi ystäväperheen pöytään. Ensimakustelun perusteella tuumimme sen sopivan myös hirvipadalle varsin mainiosti. Ja niinhän se sopikin.

Moondarra Shiraz
Australia, Alkon nro 495267, hinta 7,98 €
Viinistä viiniin -kirjan gurut ovat tästä herkusta tätä mieltä:
"Lämminhenkinen, miellyttävä tuoksu on sinertäväsävytteinen. Siitä voi erottaa muun muassa mustikkaa ja muita mustia marjoja. Keskitäyteläinen maku seuraa aromeiltaan tuoksua. Sitä hallitsee määrätynlainen savuisuus. Pehmeät parkkihapot kantavat suutuntumaltaan pehmeää ja täyteläistä makua tasaiseen jälkimakuun. Ruokasuositus: Monikäyttöinen pasta ja lihaviini."

Viini onkin Shiraz -rypäleelle ominaisesti "sinertäväsävytteinen", ja melkein täyteläinen maultaan. Happoja on tuskin nimeksi, joten on varmasti monikäyttöinen pasta- ja lihaviini. Kokeiltu on siis ainakin lasagnen ja hirvipadan kanssa, ja molemmilla kerroilla oli oikein hyvää vaikka ruoat olivat niin erityyppisiä mauiltaan. Suosittelemme lihoille ja maukkaille pastoille! Tämä viini menee kyllä sellaisenaankin, jos haluaa makustella punaviiniä kohtuuhintaan.

"älä kokeile tätä kotona!"

Tässä keittiössä ollaan viime aikoina oltu näköjään aika lailla laiskoja ottamaan livekuvia kokkailuista... Tätä tarinaa vauhdittaa siksi havainnekuva äitienpäiväkakun esikuvasta. Tein kaksi kakkua, toisen omalle äidille ja toisen "in-law"-äidille elikkä anopille. Äidille meni jo aiemminkin esitelty mangokakku. Anopin kakun osalta lähdin vähän heikoille jäille. Suositushan kai kuuluu, että vieraille ei pitäisi koskaan viedä / tarjota mitään mitä tekee ensimmäistä kertaa... meidän keittiössä on annettu piutpaut näille suosituksille. Niinpä tälläkin kertaa, bongasin viime viikon Hesarin ruokatorstaista tällaisen mokkamoussekakun ja skannasin ohjeesta osan sähköpostiini. Ajattelin että sovellan makuja tuohon peruskakkuun jota olen jo mango- ja porkkanaversiona tehnytkin. Pienehköllä jännnityksellä suhtauduin lopullisen kakun makuun, kun jätin kuitenkin nuo valkuaisvaahdot kokonaan pois ja menin siis vain maustemuutoksella mangokakkureseptiin.

Lopputulos oli kuitenkin oikein onnistunut, ja kaikki kahvipöydässä olleet jopa santsasivat!

Kevyempi mokkamoussekakku
n. 10 annosta

n. 175 g (½ pkt) cappuccino-täytekeksejä
(20 g voita)

6 liivatelehteä
500 g rasvatonta maitorahkaa
2,5 dl Flora Vanillaa
½ dl viskiä
2 rkl pikakahvijauhetta
½ dl hunajaa
1 rkl vaniljasokeria
½ dl kuumaa vettä

koristeluun: mokkapapukarkkeja

Murskaa keksit monitoimikoneessa. Jos haluat käyttää voita, sulata se ja sekoita keksimurujen kanssa. Täytekekseistä tulee itsessään sen verran rasvaa / tahmaista murua että voita ei ihan välttämättömästi tarvita. Vuoraa irtopohjavuoan pohja (tässä on käytetty n. 24 cm halkaisijaltaan olevaa vuokaa) leivinpaperilla ja painele seos tiiviiksi kerrokseksi pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi.

Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään n. 5 minuutiksi. Vatkaa Vanilla vaahdoksi, yhdistä maitorahkan kanssa ja vatkaa tasaiseksi. Lämmitä viski ja sulata siihen pikakahvijauhe. Sekoita viski-kahviseos, hunaja ja vaniljasokeri rahka-vanillaseokseen. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi ja sulata ne tilkkaan kuumaa vettä. Kaada liivateseos tasaisena nauhana täytteeseen, sekoita koko ajan. Sekoita lopuksi hyvin ja kaada täyte pohjan päälle. Anna hyytyä ainakin 3 tuntia, mieluiten yön yli.

Käy kakun reunat läpi veitsellä, irrotellen ne vuoasta. Irrota vuoan reunat ja liu'uta kakku tarjoilulautaselle. Koristele mokkapapukarkeilla ja vaikkapa ananaskirsikoilla.

Viski antaa kakulle tosiaan jännä, hiukan sitrusmaisen raikkaan vivahteen. Kaiken kaikkiaan onnistunut kakku, ja hiukan vaihtelua noihin hedelmätäytteisiin.
Nämä hyydytettävät kakut ovat helppoja kun uunia ei tarvita, eikä näissä oikein voi mennä vikaan (kakku ei voi lässähtää tms.) Täytettä kannattaa maistella ennen liivatteen lisäämistä, ja säätää makuja kohdalleen tarvittaessa. Kannattaa kuitenkin muistaa että maut hiukan tasoittuvat kakun hyytyessä.

aivot lomalla -salaatti

Tänään pitäisi kai oikeastaan esitellä äitienpäivä- ja voitonjuhlakakkua (eilisen jääkiekkovoiton kunniaksi), mutta eihän sitä voi etukäteen äideille paljastaa mitä herkkuja täältä on tulossa. Tyydytään siis aivot lomalla -salaattiin.

Aivojen lyödessä täysin tyhjää kauppareissulla keräilin satunnaisesti salaatin aineksia mukaan. Joskus ei kerta kaikkiaan meinaa millään keksiä mitään järkevää ruokaa, mitä jaksaisi laittaa ja haluaisi syödä :). Tässäkään ei mitään kauhean eksoottista ole, tuo Korpelan savusaunapalvi tuo mukavaa makua tähän ja muihinkin ruokiin. Nopeaa evästä tämä kuitenkin on, ja avocadon ansiosta aika täyttävääkin. Ja aivot saa ihan rauhassa olla tyhjäkäynnillä!

Avocado-meloni-kinkkusalaatti
1 annos

½ avocado
muutama jääsalaatinlehti
n. 50 g hunajamelonia
n. 50 g kinkkua (Korpelan savusaunapalvi on herkkua!)
oliiveja
mustapippuria

Pilko ainekset, huuhtele ja revi salaatinlehdet. Asettele vapaasen tyyliin lautaselle ja rouhi päälle mustapippuria. Nauti.

Tästä ei nyt mitään sen ihmeellisempiä ylistyslauluja irtoa, sanonpa vain että meloni ja kinkku sekä avocado ja oliivit pelaavat aika lailla hyvin yhteen. Nam.

kalapaistos kuhasta

(kuva:lindahlsmejeri.com/imagebank/10407.jpg)

Tähän tekstiin ei tule itse ruoan kuvaa, kun kameran akut olivat (taas) kaikki yhtäaikaa lopussa ja pikalaturi on vieläkin hankintalistalla... Sen sijaan laihispartaäijän kuva piristää tätä postausta kahdesta syystä: a) emme ole vieläkään löytäneet sitä kaupoista (liekö se saatavilla vasta Ruotsissa?) ja b) päivän resepti on kotoisin partaäijän kotiluolasta, ja siihen käytettäisiin partaäijää jos sitä saatavilla olisi.

Tässä on kuitenkin nopea ja helppo arkiruoka, jonka voi tehdä mistä tahansa (valkolihaisesta) kalasta. Sei sopinee ihan yhtä hyvin kuin kuha. Resepti on siis alunperin Lindahlsmejerin sivuilta, tässä hiukan muokattuna.

Kalapaistos
2 annosta

n. 400 g kalafilettä
½ purjo tai 1 pieni sipuli
200 g ruokajugurttia (tällä kertaa mentiin olosuhteiden pakosta Bulgarian jugurtilla)
1 rkl ketsuppia
currya
worcestershire -kastiketta
1 valkosipulinkynsi
25 g parmesania raastettuna

Leikkaa kala paloiksi. Hienonna purjo tai sipuli ja kuullota sitä hetki pannulla öljyssä. Sekoita jugurttiin mausteet. Laita kalat vuokaan, ripottele sipulisilppu päälle ja kaada jugurtti pinnalle. Raasta päälle vielä parmesania (tai muuta juustoa). Kypsennä 200 -asteisessa uunissa n. 30 min.

Tämä oli hyvä arkiruoka, nopea ja helppo ja kuitenkin vähän uudenlaisia makuja. Ja muunneltavissa oman mielen mukaan.

kaalikammosta kertaheitolla eroon!

Seikkailtuamme viikonloppuna hapankaalimaailmassa oli jääkaapissa vielä melkein täysi paketti hapankaalia. Luottokokkimme Pastanjauhajat tulivat jälleen apuun, heidän sivuiltaan löytyi parikin herkullisen kuuloista hapankaaliohjetta, joiden pohjalta tämä arkiruoka syntyi. Ihan samoilla ei menty koska kaupassakäynti tapahtui hiukan tunteella eikä listan pohjalta, joten kaikkia tarvittavia aineksia ei valmistushetkellä kaapista löytynytkään... näinhän käy aika usein ainakin täällä puolen kilon keittiössä. Sama pää kesät talvet!

Oikeastaan pitää hetken hämmästellä sitä, että minä, kaalikammoinen, päädyin lainkaan edes harkitsemaan tämän tyyppisiä ruokia. Toisaalta, ehkäpä se tuunattu kaalilaatikko auttoi jo sen verran asiaa, että nyt uskaltaa kokeilla kaalia jo muutenkin.

Hapankaalikasari
2 annosta

n. 250 g bratwurstia tai muuta mausteista makkaraa
n. 300 g hapankaalia
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2-3 rkl ajvar-relissiä
1 tl sambal oelek -tahnaa (tai muuta chiliä)

Pilko makkarat, hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi. Huuhtaise hapankaalia ja valuta lävikössä nesteitä pois. Kuullota sipulia ja valkosipulia oliiviöljytilkassa pannulla tai padassa (valurautapata alkaa olla vakisuosikkimme). Lisää makkarapalat ja ruskista. Lisää hapankaali ja kuullota hetken aikaa. Lisää lopuksi ajvar-relissi ja sambal oelek-tahna. Sekoita ja ota levy pois päältä. Anna maustua hetken aikaa. Jos kaapissa on ruokajugurttia tai creme fraichea, sitä voisi lusikoida myös sekaan. Ruokakermakin varmasti toimisi. Meillä ei ollut mitään noista maitotuotteista, joten mentiin ilman.

Hyvää oli, mausteista ja mukavan hapanta kaalin ansiosta. Tällä lähti kaalikammo kertaheitolla! Tosin, tämä olikin paistettua kaalia chilisalamimakkaran keralla... Mietiskelimme että tätä voisi valmistaa kesällä muurikassa tai parilalla grillissä, nam!

Juomaksi sopii parhaiten olut, kuinkas muutenkaan!

mahtava parsarisotto

Kevyen kalaruoan jäljiltä jääkaapissamme oli vielä puoli nippua tuoretta parsaa (jota muuten ostimme ja käytimme ihka ensimmäistä kertaa!). Koska moista herkkua ei millään raaski päästää pilaantumaan, oli lopuille keksittävä käyttöä. Kuinka ollakaan, Soppakellarissa oli juuri valmistettu parsarisottoa. Siinäkin mielessä resepti kiehtoi kovasti, että emme ole onnistuneesti aitoa risottoakaan valmistaneet koskaan. Aiemmat viritelmät ovat muistuttaneet enemmän niitä koulukeittiöiden kauhistuksia kuin oikeaa risottoa. Itse asiassa kyseinen ruokalaji nousi esille juuri ennen tämän reseptin löytämistä Paremman Puoliskon tilattua risottoa eräässä ravitsemusliikeketjun ruokapaikassa. Siellä se oli ihan yhtä hyvää kuin meidän aiemmat viritelmämme. Nyt olikin siis hyvä tilaisuus antaa risotolle mahdollisuus!

Menimme osittain alkuperäisen reseptin mukaan, hieman lisäopastusta otettiin Jamien eri kirjoista. Jamien pohjalta uskaltauduimme hiukan "keventämään" risottoa vähentämällä voin määrää.

Parsarisotto
2 annosta

1 sipuli
oliiviöljyä
125 g risottoriisiä (meillä oli arborio)
4 cl kuivaa vermuttia
½ nippu vihreää parsaa
2,5 dl kasvis- tai kanalientä
1,25 dl valkoviiniä
noin 20 g voita
mustapippuria
1 sitruunan mehu
50 g tuoretta raastettua parmesan-juustoa
(suolaa tarvittaessa)

Kuori parsojen "varret" nupuista alaspäin ja leikkaa parsat ne muutamaan osaan. Kuullota sipulia oliiviöljyssä (meillä tämä tapahtui emaloidussa valurautapadassa). Lisää riisi ja kuullottele sitäkin jonkin aikaa. Lisää viini ja vermutti, anna imeytyä riisiin. Lisää sitten lientä vähän kerrallaan. Annan poreilla kevyesti ja lisää lientä aina, kun edellinen satsi on imeytynyt. Lisää parsan varsiosat kattilaan noin kiehumisen puolivälissä ja nuput vasta loppuvaiheessa. Vihreä parsa kypsyy noin 10 minuutissa. Maistele välillä, milloin riisi on valmista eli "al dente". Risoton koostumus on tarkoitus olla samettisen märkää, ei kuivaa liisteriä. Lisää aivan viimeiseksi sitruunan mehu, voi, mustapippuria ja runsaasti parmesania. Lisää suolaa jos on tarpeen. Sekoita, nosta lautasille tarjolle ja NAUTI.

Ja kyllä, tulimme risottouskoon. VALTAVAN hyvää oli ainakin näillä mausteilla. Nyt uskaltaa kokeilla muitakin versioita, eikä valmistus todellakaan ole mitenkään vaikeaa, eikä oikeastaan edes kauhean aikaa vievää. Ihanan pehmeitä, kuitenkin raikkaita makuja, ja risoton rakenne juuri sopivan silkkistä, muttei kuitenkaan puuroa. Tällä kertaa nautimme vettä ruokajuomaksi, vaikka itseoikeutettu kavaljeeri olisikin ollut valko- tai kuohuviini. Seuraavan kerran sitten.

kalaa huippukevyesti; kuhaa viinissä

Tässäpä herkullinen ja huippukevyt (215 kcal/annos) kalaruoka. Valmistuskaan ei vaadi ihmetemppuja eikä kestä liian kauan. Maut ovat mietoja mutta herkullisia! Näiden kanssa maisteltiin jostain Kanarian saarilta rahdattuja uusia perunoita: yllättävän hyviä olivat kuitenkin!

Kuhaa viinissä
n. 4 annosta

600 g fileoitua kuhaa
2 porkkanaa
(1 sellerinvarsi)
1/2 pientä purjoa
200 g parsaa (tuoretta tai tölkkiparsaa)
1 rkl öljyä
1 dl kalalientä
1 dl valkoviiniä
1 laakerinlehti
1 tl suolaa
1/2 tl rouhittua mustapippuria
(muutama tillinoksa)

Puhdista kasvikset ja leikkaa ne suikaleiksi (paloittele parsa). Pyöräytä kasvissuikaleet öljyssä kattilassa ja lisää päälle rullalle kierretyt kalafileet sekä mausteet: viini ja kalaliemi. (Tölkkiparsa lisätään vasta loppuvaiheessa, ettei se hajoa.) Anna liemen kiehahtaa ja hauduta ruoka kypsäksi miedolla lämmöllä kannen alla, noin 20 minuuttia. Annostele lautasille kasviksia sekä päälle kuharulla ja tarjoa perunan ja salaatin kera.

Juomaksi sopii valkoviini, sauvignon blancit toimivat ainakin valkolihaisen kalan kanssa hyvin.

Tämän ruoan jälkeen on oikeastaan jälkiruoka paikallaan, sen verran kevyttä tavaraa tämä kyllä on!

topatut tomaatit

Täytettyjen paprikoiden ajatuksesta innostuneena kokeilin samalla kertaa myös "täytettyjä" tomaatteja. Oikeastaan nämä ovat kyllä enemmän juuri topattuja eli päällystettyjä, kun ei tuollaisen tomaatinrääpäleen puolikkaan sisälle mitään mahdu. Nämä menisivät kyllä alkupalasta hyvin jollain pitkän kaavan ruokailulla...

Topatut tomaatit
syöjää kohti alkupalaksi

1 tomaatti (tässä oli kyseessä luumutomaatti)
purjoa
valkosipulia
yrttejä
viipale vuohenjuustoa tai brietä

Huuhtele tomaatit ja halkaise ne. Kaiva sisukset (siemenet ja mehu) ulos, heitä pois. Laita puolikkaan päälle (tai sisälle, miten sen nyt haluaa ilmaista) silputtua purjoa ja valkosipulia. Ripottele päälle yrttejä ja vielä päällimmäiseksi viipale juustoa. Meillä kokeiltiin vuohenjuustoa ja brietä, näistä brie tuntui toimivan paremmin kun oli hiukan voimakkaamman makuista.

Kypsennä 200-asteisessa uunissa n. 5 minuuttia, kunnes pinta on saanut väriä. Tarjoa alkupalana hiukan haaleana (maut tulevat paremmin esiin, eikä kukaan polta suutaan kuumassa juustossa). Uppoaa ainakin tällaiselle juustohiirelle aika hyvin :)

kokeileva kasviskeittiö ilman voita

Alla postattu hapankaali-punajuurilisäke päätyi siis pääasiassa paprikan täytteeksi. Kuten kuvasta näkyy, sisälle olisi voinut laittaa vaikka vähän kuskusia imemään nestettä. Meillä ei liiemmin ole täytettyjä paprikoita harrastettu, kun muutamassa kokeilussa ovat aiemmin jääneet melko mauttomiksi. Tässä ei sitä ongelmaa ollut.

Täytetyt paprikat
1 annos

1 paprika
6 rkl hapankaali-punajuurilisäkettä
(2 rkl kuskusia, kuivana)
½ pötköä vuohenjuustoa

Halkaise paprikat ja irrota kanta. Huuhtele paprikat. Laita pellille ja täytä hapankaalilisäkkeellä, laita halutessasi sekaan myös kuskusia. Kuskusia ei tarvitse kypsentää etukäteen, se kypsyy kyllä uunissa. Nosta päälle vuohenjuustoviipaleet. Kypsennä uunissa n. 200 asteessa sellaiset 15 minuuttia, tai kunnes paprikat ovat pehmenneet ja juusto saanut kauniin värin.

Toisena kokeiluna laitoin paprikan sisään kuskusia ja purjoa, päälle lorautin hiukan valkoista balsamicoa ja hunajaa. Ja hatuksi vielä vuohenjuustoa. Hapankaalitäytteinen paprika oli mehukkaampaa ja parempaa. Näistä paprikoista tuli kyllä molemmista maukkaita ja mehukkaita, kyllä näitä tulee tehtyä tästedes useamminkin! Näissä maut olivat melko mietoja, mutta mukaanhan voi sujauttaa vaikka pikkuisen chiliä, mikäli kaipaa tulisuutta.

se vaan toimii tämä liitto

Ylimuulin innoittamana piti heti päästä kokeilemaan tällaista twistiä jo aiemmin hyväksi havaittuun punajuuren ja vuohenjuuston liittoon. Hapankaalilisäys kuulosti -varsinkin kaalikammoisesta- niin jännittävältä, että kokeilemaan oli päästävä mitä pikimmin. Ennakkoluulotonta keittiötoimintaa sinänsä, sillä hapankaali on aivan uusi tuttavuus puolen kilon keittiössä :)

Kokeilin tämän nautiskelua sellaisenaan, uunipaprikan täytteenä sekä paahtoleivän päällä kylmänä. Voin vahvistaa, että kaikki toimii! Hapantahan tämä kyllä on (jos haluaa miedontaa hapankaalin makua, sitä voisi ilmeisesti huuhdella vedellä ja valuttaa ennen käyttöä), mutta sopivan ruoan lisäkkeenä hyvää. Valmistus on varsin helppoa, mutta kannattaa huomioida että punajuuri värjää helposti sekä kädet, työlaudan, että paidan.

Punajuuri-hapankaalilisäke vuohenjuustolla
4 annosta

2 pienehköä punajuurta (siis tuoreita, ei etikkasäilykkeitä)
n. 100 g hapankaalia
n. 50 g vuohenjuustoa (osta suosikkiasi, kaikenlaiset pehmeähköt käyvät tähän)
valkopippuria
(suolaa)
oliiviöljyä

Pese ja kuori punajuuret. Pilko pieniksi kuutioiksi. Kuumenna tilkka oliiviöljyä pannussa, laita punajuuret ja hapankaali pannulle ja kuullottele keskilämmöllä kunnes punajuuret ovat sopivan purutuntuman saavuttaineta. Tähän menee, kuutioiden koosta ja toivotusta pehmeysasteesta riippuen, noin 15 - 40 min. Lisää lopuksi vuohenjuusto ja käännä levy pois päältä. Kun juusto on sulanut joukkoon, on lisäke valmis.

Kuten alussa totesin, tätä voi tarjota myös kylmänä esim. paahtoleivän päällä. Hyvää on. Täytetyista paprikoista lisää sitten myöhemmin.

kevyen keväinen jälkiruoka

Meidän keittiössämme minä olen siitä omituinen jäätelönsyöjä, että olen oikeastaan aina pitänyt enemmän mehujäistä ja sorbeteista kuin kermajäätelöstä. Niissä on jotenkin raikkaampi maku, ja tuntuu että janokin sammuu kesäkuumalla mehujäätä syödessä. Sorbettia en ollut koskaan aiemmin tehnyt (olen aina kuvitellut, että jäätelön tekeminen kotona on jotenkin ylivaikeaa), mutta nyt oli pakko kokeilla. Kimmokkeen sain selaillessani Jamien kirjaa Alastoman kokin paluu, jossa oli tehty passionhedelmäsorbettia, ja kuva oli niin herkullinen että halusin maistaa sitä HETI.

Sattuneista syistä (passionhedelmät ovat aika harvinaista herkkua näillä kulmilla, ja reseptiin olisi tarvittu 15 -kyllä, viisitoista!- hedelmää) oikaisin hieman ja tein vauvanruokapurkkien persikka-passionsoseesta oman sorbettini. Jamien ohje vaikutti niin yksinkertaiseltakin, että ihmettelin miksi en ole moista aiemmin äkännyt.

Persikkapassion -sorbetti
n. 1 ½ l valmista sorbettia

3 dl (2 dl) vettä
2 ½ dl (1 3/4 dl) sokeria
4 prk (vauvanruoka) persikka-passionsosetta
1 viinilasillinen kuivaa vermuttia (Martini Extra Dry Biancoa)

Laita vesi ja sokeri kattilaan, kiehauta ja anna hautua 5 minuuttia. Jäähdytä seos. Sekoita kaikki ainekset keskenään muovi- tai keramiikka-astiassa. Laita pakastimeen ja sekoita ½ tunnin välein (jos muistat). Sorbetin pitäisi valmistua pakastimessa noin 2 tunnissa. Tosin oman kokemukseni mukaan oma versioni ei kyllä olisi ollut valmista ihan niin pian. Tein tämän illalla, ja ehdin ehkä kolme kertaa sekoittaa sitä, oli vielä viimeiselläkin kerralla löysää. Sitten se jäi yöksi pakastimeen ja oli aamulla valmista.

Sorbetti ei ollut ihan niin pehmeän silkkistä kuin olin toivonut. Luulen että sokeriveden määrää pitäisi vähentää, tai lisätä hedelmäsosetta. Tai ehkä se johtui siitä sekoittelun puutteesta? Eli lopputulos oli jotain sorbetin ja graniten väliltä. Lähempänä sorbettia kuitenkin, mutta hiukan hileistä paikoitellen. Alkuperäisen ohjeen määrien jälkeen suluissa määrät, joilla kokeilisin seuraavan kerran. Hyviä vinkkejä reseptin korjaamiseksi otetaan oikein mielellään vastaan!

Maku tässä oli kuitenkin hyvä, joskin aavistuksen makeahkon puolella. Sekin puoltaa sitä sokeriveden määrän vähentämistä seuraavaa kertaa varten. Ensimmäiseksi kokeiluksi kuitenkin varsin onnistunut lopputulos!

lohipasta puhuu kevättä

Tämä lohipasta on helppo, nopea ja ihanan keväinen. Makuun tuo raikkautta omena. Lohi on tässä kylmäsavua, mutta tilallahan voi käyttää mistä sattuu tykkäämään. Pitää kuitenkin heti perään todeta, että juuri kylmäsavulohi kontrastina omenan maulle tekee tästä pastasta jotenkin sopivasti erilaisen.

Kylmäsavulohipasta
2 annosta

200 g kylmäsavulohta
1 hapahko omena
pätkä purjoa
1 valkosipulinkynsi
2 dl creme fraichea tai vastaava määrä tuorejuustoa notkistettuna kasvisliemellä
1 tl hunajaa
mustapippuria
yrttejä
suolaa

parmesania raasteena

Hienonna purjo, viipaloi valkosipulinkynsi, kuutioi omena ja suikaloi lohi. Kuullota purjoa ja valkosipulia öljyssä hetken aikaa. Lisää omena ja kala. Kuumenna hetki, lisää sitten fraiche (tai juusto ja hiukan kasvislientä) ja mausteet. Lämmitä, älä kypsennä enää pitkään.

Nauti vaikkapa tagliatellen tai linguinen keralla. Ja päälle tietysti tuoretta parmesania raasteena! Tälle annokselle sopisi varmasti joku chardonnay -tyyppinen valkoviini melkomoisen hyvin.

varma buffetsuosikki: lihapullat minikoossa

Salaattien seuraksi vappupöytään piti saada lihaakin. Alunperin ajatus oli nautiskella ruoista isommalla porukalla, jolloin päätin tehdä cocktail-lihapullia. Minilihapullista pitävät kaikki! Lopulta kuitenkin päädyimme syömään vappuherkut ihan kahdestaan. Niinpä se, että pullat olivat karitsanjauhelihasta, ei tuonut jännitysmomenttia pöytään. Parempi Puoliskokin kehui pullia jännän makuisiksi. Näin ne tehtiin:

Pikkulihapullat
1 pellillinen pieniä lihapullia

400 g karitsan jauhelihaa (voi korvata vaikka naudan tai broilerin jauhelihalla)
1 pkt filepekonia
½ dl korppujauhoja
½ dl vettä
1 muna
kuivattua minttua
juustokuminaa
cayennepippuria
tabascoa
mustapippuria
(suolaa)

Sekoita mausteet, korppujauho, muna ja vesi kulhossa. Hienonna pekoni. Näihin lihapulliin en käyttänyt lainkaan sipulia, kun en jaksanut silputa sitä tarpeeksi hienoksi silpuksi näin pieniin pulliin. Lisää kulhoon jauheliha ja pekoni, vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Pyörittele taikina pienenpieniksi lihapulliksi, paista 225 -asteisessa uunissa n. 12 minuuttia, kunnes pullat ovat kauniin ruskeita. Nämä voi tarjota sekä lämpimänä että kylmänä.

Pullat olivat tosiaan onnistuneita, pekoni toi mehevyyttä muuten kuivahkoon karitsanlihaan. Ja mintusta tuli pientä jippoa makuun.

varsinainen sillisalaatti!

Vappu oli ja meni, täälläpäin aika lailla viileissä, vaikkakin aurinkoisissa säissä. Vappupöydässä tarjoiltiin mm. sillisalaattia, jota tahnaksikin voisi kutsua. Alkuperäinen resepti on bongattu jo aikaa sitten Nyt -liitteen websivuilta, viiniarvioiden yhteydestä. Alkuperäinen löytyy täältä. Me emme kumpikaan olleet sillien ylimpiä ystäviä, ennen kuin maistoimme tätä sillitahnaa. Se taisi esiintyä ensimmäistä kertaa joulupöydässä pari vuotta sitten. Tässä on sopivasti tasapainottavia makuja, ja kuitenkin sillikin maistuu selvästi. Tämän tuloksena olemme syöneet sujuvasti silliä jo monessa muussakin muodossa (jopa ihan sellaisenaan uusien perunoiden kera). Ohje on helppo ja nopea, ja muunneltavissakin.

Sillisalaatti keväiseen tyyliin
1 iso kulhollinen

2 filettä silliä (maku voi olla mielen mukaan, meillä käytetään monesti matjes-)
1 omena (hapahko, esim. Granny Smith on hyvä)
2 kananmunaa
n. 3 rkl aurinkokuivattuja tomaatteja kuutioina
1 pieni purjo
n. 150 g tuorejuustoa maun mukaan (meillä oli kevyt ruohosipuli)

Keitä kananmunat kovikis. Hienonna kaikki ainekset ja sekoita kulhossa. Sekoita joukkoon tuorejuusto, joka sitoo salaatin tahnaksi. Tarjoa paahtoleivän päällä tai tee alkuperäisen ohjeen mukaan kolmioleipiä. Kokeiltu on myös jouluna ja alkukesästä perunoiden kera. Aina toimii.

Sopii oikein hyvin kuohuviinin kera, mutta toimii myös valkoviinin tai oluen kanssa.
Tätä sillisalaattia voi suositella sillikammoisillekin, omena ja tomaatit antavat mukavaa raikkauta ja kontrastia sillin maulle.

paahtopaistia rucolapedillä

Tämä ruoka on muunnelma carpaccio alla rucola -tyyppisestä reseptistä, jossa naudanlihaa tarjoillaan rucolapedillä, mausteena parmesanlastuja, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Ruoka on varsin kevyt, joten alkuruoaksi voi tarjoilla vaikka spagetti aglio e oliota. Ruoka on varsin helppo tehdä, joskaan ei nopea jos teet paahtopaistin alusta asti.

Paahtopaistin tekoon löytyy monia ohjeita. Silmäilimme niistä tukea ja menimme tähän tahtiin:

Paahtopaisti rucolapedillä
2 annosta

n. 400 g naudan paahtopaistia
1 ruukku rucolaa
suolaa
pippuria
oliiviöljyä

Ota paisti huoneenlämpöön vähintään tuntia ennen kuin alat kypsentää sitä. Paista kuumalla, kuivalla pannulla paistiin ruskea pinta joka puolelle. Kypsennä sitten 175 -asteisessa uunissa (käytä 125 -asteista jos haluat punaisemman paistin) noin tunti per kilo, tai kunnes lihalämpömittari näyttää n. 60-65 astetta. Me kypsensimme tätä noin 30 minuuttia, mikä oli hippusen liian kauan (lihassa oli lämpömittarikin, ja alkoi olla jo lähempänä 70:tä). Sanoisin että medium -lihaa tavoittelevalle riittäisi tuon kokoiselle palalle n. 15 - 20 minuuttia, vähän uunista riippuen. Ota paisti uunista, suolaa ja pippuroi pinta joka puolelta. Kääri sitten paisti folioon tai voipaperiin, ja vielä keittiöpyyhkeisiin tai sanomalehteen. Anna vetäytyä ainakin ½ tuntia, mieluummin hiukan pidempään.

Kun paisti on vetäytynyt, leikkaa se mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Huuhtele rucola ja tee siitä peti. Laita paistisiivut rucolapedille, vuole päälle parmesania, rouhi mustapippuria ja suolaa ja lopuksi koko komeuden päälle vielä oliiviöljyä. Meillä tarjoiltiin lisänä vielä improvisoitua piparjuurimajoneesia, joka valmistui sekoittamalla kaupan rasvattomaan majoneesiin loput lohiruoalta jääneestä piparjuuritahnasta. Hyvää oli, vaikkakin edellä mainituista syistä paisti ehti vähän liian kypsäksi meidän makuumme.

Ruokajuomana nautimme Primitivo Salento Diverso -punaviiniä. Siitä sen verran, että ihan juotavaa oli, mutta ei mitenkään erikoisen hyvää. Hintaluokassa alle 7€ (tämän hinta 6,50€) löytyy parempiakin sijoituksia. Siksipä ei siitä sen enempää, vaikka Viinistä viiniin -kirjan gurumme sanovatkin:
"Mehevä tuoksu on kypsän hedelmäinen. Siitä voi lisäksi erottaa mausteisuutta, kuivattua hedelmäisyyttä ja orastavaa riistaisuutta. Keskitäyteläinen maku on suutuntumaltaan pehmeän mehevä. Aromeiltaan se seuraa tuoksua. Makua sävyttävät myös persoonallinen, hieman eläimellinen aromikkuus. Tasapainoisen suunmyötäinen kokonaisuus. Ruokasuositus: Tummat, selkeämakuiset liharuoat. Myös riistalinnut."

Meille se ei pudonnut ihan tuohon tahtiin. Harvinaislaatuinen tapaus, sinänsä.