21. marraskuuta 2009

flaamilainen lihapata














Olen viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana rampannut työni puolesta Belgiassa suhteellisen säännöllisesti ja usein. Kohteena on ollut pienehkö kaupunki Flanderin alueella, Gentin kaupungin lähettyvillä. Paitsi tietysti suklaastaan, Belgia on tunnettu oluistaan. Viime joulun alla sain kollegoiltani pienen maistelupaketin maailman parhaaksikin valittua Westvleterenin luostarin trappistiolutta. Ja täytyy kyllä myöntää, etteivät kehut tule turhasta. Paketissa oli yhteensä neljä pulloa, kaksi pulloa vaaleinta (ja samalla alkoholipitoisuudeltaan kevyintä) blondea, yksi pullo 8:aa eli keskivahvaa ja -ruskeaa sekä yksi pullo 12:a joka on tummin ja vahvin. Mukana oli myös -tietenkin- oluen oma lasi. Jokaisella oluella oli oma, erilainen makunsa - ja sitä makua tosiaan riitti!
Virallisten trappistioluiden lisäksi Belgiassa on koko joukko enemmän tai vähemmän "aitoja" luostarioluita. Toisella kertaa toin mukanani paketin Maredsous -olutta. Sekin oli hyvää, muttei maussa ehkä ihan pärjännyt Westvleterenille. Lieneekö pelkkää kuvitelmaa, mutta mielestäni Wesvleterenin oluet olivat enemmän itse- ja itselle tehdyn makuisia.

Jostain kumman syystä yksi pullo Maredsous trippeliä oli jäänyt jääkaappiin odottelemaan maistelemistaan, muttei oikein koskaan tullut juoduksi. Ei liene yllättävää, että belgialainen keittiö on tunnettu paitsi simpukoistaan, myös oluen käytöstä ruoanlaitossa. Etsiskelin netistä reseptiä olut-lihapadalle, ja mikäpä olisikaan ollut sopivampi tapa käyttää tuo luostariolut pois kuin flaamilainen lihapata, carbonades flamandes tai jos nyt mennään aidosti flaamiksi niin vlaamse stoverij. Tähän väliin vielä toimituksen kommenttina, että olen täysin tietoinen siitä ettei flaami ole virallisesti mikään oikea kieli, vaan flaamilaisella alueella puhutaan hollantia, tai sen murretta. Paikalliset itse haluavat kuitenkin kieltään kutsua flaamiksi.
Netistä löytyy tälle pataruoalle useammanlaisia ohjeita. Kaikille yhteistä on oluen (tietysti mieluiten belgialaisen) käyttö, sekä makeuden ja happamuuden lisääminen pataan jossain muodossa, yleensä loppuvaiheessa kypsytystä. Joissain ohjeissa lisätään fariini- tai muuta tummaa sokeria sekä viinietikkaa, toisissa taas vaikkapa punaherukka- tai karpalohilloa. En mennyt minkään yhden reseptin mukaan, mutta tämä oli ainakin pohjana pataa tehdessäni.

Flaamilainen lihapata
3-4 annosta riippuen syöjien nälästä

n. 500g naudan paistia, kuutioituna
n. 300g sipulia, krouvisti paloiteltuna
voita
oliiviöljyä
n. 2 rkl vehnäjauhoja
2 ½-3 dl lihalientä
33 cl (hyvää belgialaista) tummahkoa olutta
timjamia
laakerinlehtiä
mustapippuria
suolaa
n 1 rkl ruskeaa sokeria
n 1 rkl omenaviinietikkaa

karkeaa sinappia
pipareita

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Kuumenna voi padassa, ruskista lihapalat siinä (tee osissa jos pata on pieni ja lihaa paljon). Nosta lihat sivuun ja lisää pataan hiukan öljyä (jos tarvitsee), ruskista sipulit. Kun sipulit ovat saaneet kauniisti väriä, lisää pataan jauhot, sekoittele hetken aikaa jotta jauhot hiukan ruskistuvat ja tarttuvat sipuleihin. Lisää lihaliemi, sekoita niin että pohjasta irtoavat ruskistamisen jäljet mukaan. Lisää olut, lihat (ja niistä irronneet nesteet), timjami ja laakerinlehdet sekä maun mukaan suolaa ja pippuria. Lisää myös  sokeri ja viinietikka. Kiehauta, siirrä uuniin ja kypsennä pari tuntia, tai kunnes liha on mureaa. Viimeisen puolen tunnin kohdalla lisää padan päälle kolme piparia joiden alapintaan on sipaistu paksulti karkeaa sinappia. Piparit hautuvat ja hajoavat pataan, saostaen ja maustaen sitä samalla.
Tarjoa vaikkapa perunamuusin, tai belgialaiseen tapaan esimerkiksi ranskalaisten perunoiden kera.

Pata oli aivan valtavan hyvää: oluesta ja mausteista tuli jotenkin hedelmäinen ja tavallaan raikas vivahde tuhtiin lihapataan. Liha suorastaan suli suussa ja maut tasapainottivat toisiaan. Ihanaa syysruokaa kunnon pottumuusin kanssa.

Belgialaisen oluen tilalle tähän sopinee mikä tahansa keskiruskea tai tumma olut. Siinä olisi kuitenkin hyvä olla riittävästi makua ja jonkin verran makeutta. Onko ehdotuksia?

22 kommenttia:

Tusla kirjoitti...

Kuulostaa niin ihanalta! Tällainen pataruokien fani aivan herkistyi reseptin äärellä.

Joskus nuoruudessa tuli vietettyä Belgiassa puoli vuotta. Kummasti opin syömään haisujuustoja ja juomaan punaviiniä sen oleskelun aikana. Olut tuli mukaan kuvioihin vasta paljon myöhemmin.

oliivia kirjoitti...

Kiitos Tusla, tämä pata vei kyllä voiton kaikista aiemmista...

Juustot jäivätkin pois tuosta tarinasta, monien luostarien nimellähän tehdään oluen lisäksi myös juustoja: herkullisia, joskin tosiaan haisevia, nekin!

ylimuuli kirjoitti...

Heheiiiiiii! IHANA PATA! Uutena lihansyöjänä käy syrämeen... :') Belgia myös, itse olen käynyt kolmasti. Myös Ghentissä. Suklaa on ihanaa ja Brysselin lentokentällä on muistaakseni erinomainen juustokauppa. Oluista ei käsitystä.

ylimuuli kirjoitti...

Ai niin, mulla on myös paraikaa töissä KAKSI belgialaista toimintaterapeuttiopiskelijaa harjoittelussa, vielä kolme viikkoa! Gentistä molemmat. Keskenään pamlaavat flaamia niin että kolisee ;-)

oliivia kirjoitti...

Muulos, tätä pataa kannattaa kyllä kokeilla; on maut kohdallaan!
Rysälän kentällä on tosiaan ihan kiva herkkukauppa, jossa mm. juusto-osasto aika vakuuttava. Suklaakonvehtien osalta itse tykkään Gentiläisestä Daskalides:ista. Hinnat vähän edullisemmat kun isommilla brändeillä ja mmmmmm mitä makuja.

Jos oikein kovasti keskityn, ymmärrän flaamista sen verran sanan sieltä toisen täältä että pystyn joitain keskusteluja seuraamaan. Mutta pääasiassa menee yli hilseen :)

Anzku kirjoitti...

Tervehdys!

Kivan kuuloinen pataruoka, tätä täytyy kokeilla! Niinkuin montaa muutakin reseptiä tästä blogista!! Nyt sain viimeinkin kahlattua läpi koko blogiarkiston ja paljon ohjeita tuli Testattavia-kansioon!

Jään vesi kielellä odottamaan uutta! :)

Ja melkoisen monta huutomerkkiä tuli sit laitettua! Siinä vielä kerta kiellon päälle. piste.

oliivia kirjoitti...

Anzku,
kiitos kommentista, kiva kuulla että testattavaa on löytynyt. Uuttakin on taas jossain vaiheessa tulossa, luvattoman hitaasti kyllä viime aikoina...

ari kirjoitti...

Tämä ruoka on pieni taivas vaikka käyttäisi Julie Childin reseptiä, jossa käytetään pilsner-tyyppistä olutta - varmaankin siksi että parempaakaan ei sen ajan Yhdysvalloissa ollut tarjolla. Olen jo pitkän aikaa suunnitellut tämän tekemistä belgioluella höystettynä. Oi!

Toinen, vielä vähemmän tunnettu hieno pata on katalonian pata, johon tulee kuivaa valkoista vermuttia.

Chimayn luostarin juustoja saa muuten usein ainakin Helsingin Stockan herkusta. Suosittelen!

oliivia kirjoitti...

Kiitos Ari juustovinkeistä: juuri Chimayn juustoja tuli jonkin kerran tuotuakin noilta reissuilta. Haisevaa mutta ah niin hyvää.

Suosittelen kokeilemaan tätä belgioluella, tulee ihan omanlaisensa hedelmäinen makuvivahde mukaan.

Ja hei, toi katalonian pata kuulostaa kyllä ehdottoman kokeiltavalta: löytyiskö sulta reseptiä jota suositella tai ootko peräti lähiaikoina bloggaamassa siitä?

ari kirjoitti...

Olen jo blogannut siitä.

oliivia kirjoitti...

kiitos taas, yritin nopsaan katsoa päivällä muttei sattunut silmään... sellaista se on kun yrittää lounastauolla vähän vilkuilla nettiä.

Tusla kirjoitti...

No niin, pataa on testattu, tosin nauta vaihtui poroksi ja belgiolut tsekiksi, mutta hyvin taipui. Kerrassaan mainiota, kuvakin jäi ottamatta, sen verran nopsaan katosi tämä ruoka ruokailijoiden suihin.

Pakkohan tämä on blogata, kuvista viis, kun oli niin mahdottoman makoisaa.

Erno kirjoitti...

Vaimoni löysi tämän (jälleen) hyvän reseptin ja kokeiltiin sitä parisen viikkoa sitten. Täytyy kyllä sanoa että tästä ei pataruoka parane, maku on aivan unelma. Lisäksi tämän kanssa pätee sanonta "Parempi ruoka, parempi mieli". Suupielet hymyssä koko loppu ilta ruokailun jälkeen. Lisäksi toisena päivänä lämmitettynä pata oli vielä parempaa kuten näiden kanssa yleensä käy.

Kiitos jälleen kerran :) Tämä blogi ei petä.

Erno kirjoitti...

Ainiin tänään aiotaan kokeilla tätä taas ja testataan tätä suomalaista Laiskajaakko olutta. Kun yksi mäyräkoiristamme on vauhtinakin tallista ja yhden kys. tallin koirien nimi on Laiska Jaakko niin pakkohan sitä olutta on kokeilla :)

http://www.teerenpeli.com/oluet_laiskajaakko

Katsotaan sopiiko ruokaan vai meneekö kokin suuhun.

oliivia kirjoitti...

Erno, kiitos kommenteista, tämä pata on AI-VAN loistavaa. Ja tosiaan, kuten pataruoilla on tapana, vain paranee seuraavalle päivälle. Hei, käyhän kertomassa miten tuo Laiskajaakko taipui tähän pataan, kuulostaa kyllä hyvältä oluelta! Harmi että saa niin harvoista paikoista. Meidän residenssi sijaitsee kyllä jälleenmyyjien "lähettyvillä" noin koko Suomen mittakaavassa, muttei nyt ihan päivittäisten ajomatkojen päässä kumminkaan.

Niin ja kiva kuulla että olette löytäneet täältä mieleistänne kokkailtavaa :)

Erno kirjoitti...

Jos se toimii niin pistän pari putelia vaikka postin välityksellä sinnepäin niin pääsette "hyödyntämään" :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos ohjeen kirjoittajalle.
Aivan huikean herkullinen lopputulos.
Käytin Kasteel olutta ja valmistin hyvässä padassa koko ruoan. Herkuttelija

oliivia kirjoitti...

Tämä on kyllä ai-van taivaallinen pata. Oikeastaan mikä tahansa tumma olut sopii hyvin.

Anonyymi kirjoitti...

Hei, pataruokien suurena ystävänä ja olutpadalle reseptiä hakiessani eksin tänne ja tuo sinun patasi kuulosti kyllä vaan niin hyvälle että pakko kokeilla sitä nyt hiihtoloman kunniaksi, sillä aikaa kun ulkoillaan niin pata hautuu itsekseen uunissa ja on valmiina odottamassa kun nälkäisinä palaamme sisälle :) Minkälaisia pipareita käytit muuten tässä padassa?

condos in hyde park kirjoitti...

I recognize with most of the concerns that you have said and I'm awaiting new content.Thanks for Publishing.

Susku kirjoitti...

Muakin olisi kiinnostanut kuulla hieman lisää tuosta pipareiden käytöstä. Tosin isännälle kyllä kelpasi ilman niitäkin :-)

oliivia kirjoitti...

Meillä käytetään siis ihan joulupipareita, mitä nyt sattuu kaapissa olemaan silloin. Siihen alapintaan sitten sitä sinappia mitä sattuu olemaan ja piparit padan pinnalle.