Pidän munkeista, mutta olen kerrassaan surkea munkinpaistaja. Minulla on tapana polttaa ne pinnalta ja jättää keskeltä raaoiksi. Liian kuuma öljy, siis. Pitäisi oikeasti hommata sellainen lämpömittari jota voisi käyttää öljyn tai vaikkapa sokerivesiseoksen lämpöjen mittaamiseen: sellainen siis, joka kestää mittauksen jonnekin 190 celsiusasteeseen vähintäänkin.
Räpellyksestä johtuen meillä ei vappuna yleensä paistella munkkeja. Simaakaan en ole tehnyt, sitäkin anoppi tekee niin hyvää etten oikein usko itse pystyväni samaan. Tänä vuonna löysin myös Wanhan Porvoon Fabriikin mahtavan siman. Saman puljun glögi tuli joulunaikaan kokeiltua, ja oli niin hyvää että simaakin oli testattava, melkoisesta hinnasta huolimatta. Ja se sima, se oli todella hyvää. Juuri niin raikasta ja sopivan sitruunaista kuin kotitekoisen siman pitäisikin olla.
Ja nyt eksytään vähän lisää sivuraiteille, mutta tuosta simasta tuli mieleeni toinenkin huipputuote jonka löysimme äskettäin, Brunnebyn mehustamon mehut. Olemme maistelleet karpaloa, raparperia, mansikkaa ja vadelmaa. Kaikki toimivat, maut ovat tosiaan aitoja ja raikkaita, makeutusaineena toimii sokeri ja säilöntäaineita ei ole käytetty. En osaa luvata että näitä löytyisi ihan joka lähimarketista, mutta ainakin Stockan Herkusta niitä saa, kuten myös meidän lähikaupastamme täällä "maalla". Jos törmäätte, suosittelen maistelemaan! Vinkkejä vastaavista kotimaisista tuotteista otetaan myös ilolla vastaan! Varsinkin tuo eri makujen laaja valikoima noissa Brunnebyn mehuissa viehättää, eivätkä ne ole liian makeita, vaan juuri oikealla tavalla raikkaita.
Koska kahden edestä syöminen on jostain syystä lisännyt selkeästi makeanhimoani, aloin tänä vuonna kuitenkin suunnitella jonkunlaisten pullien käristelyä rasvassa. Kun sitten Jauhantapaja oli viekkaasti ja viisaasti Hyvää juuri nyt- osastoona laittanut muistutuksena donitsipostauksensa, olin ihan myyty. Pakko päästä kokeilemaan! Seurasin reseptiä tarkalleen, joten en toista sitä tänne. Koska olin unohtanut varautua suklaalla kuorrutukseen, sokeroin suurimman osan sokeri-vaniljasokeriseoksella. Osaan hoksasin sitten levittää pinnalle joltain reissulta tuomaani suklaalevitettä, sellaista joka ei sisällä pähkinää vaan on ihan maitosuklaan makuista. Aaah! Donitsit onnistuivat tosi hyvin, taikina oli kuohkeaa ja helppo paistaa, lopputulos oli raikas eikä liian makea. Sitrushedelmien kuori antaa taikinaan raikkautta, jonka ansiosta donitsit voi kuorruttaa melkoisen makeillakin herkkutöhnillä. Ja koostumus täydellinen, juuri sopivan pehmeä muttei höttöinen. Suosittelen, kannattaa kokeilla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti