kevyen keväinen jälkiruoka

Meidän keittiössämme minä olen siitä omituinen jäätelönsyöjä, että olen oikeastaan aina pitänyt enemmän mehujäistä ja sorbeteista kuin kermajäätelöstä. Niissä on jotenkin raikkaampi maku, ja tuntuu että janokin sammuu kesäkuumalla mehujäätä syödessä. Sorbettia en ollut koskaan aiemmin tehnyt (olen aina kuvitellut, että jäätelön tekeminen kotona on jotenkin ylivaikeaa), mutta nyt oli pakko kokeilla. Kimmokkeen sain selaillessani Jamien kirjaa Alastoman kokin paluu, jossa oli tehty passionhedelmäsorbettia, ja kuva oli niin herkullinen että halusin maistaa sitä HETI.

Sattuneista syistä (passionhedelmät ovat aika harvinaista herkkua näillä kulmilla, ja reseptiin olisi tarvittu 15 -kyllä, viisitoista!- hedelmää) oikaisin hieman ja tein vauvanruokapurkkien persikka-passionsoseesta oman sorbettini. Jamien ohje vaikutti niin yksinkertaiseltakin, että ihmettelin miksi en ole moista aiemmin äkännyt.

Persikkapassion -sorbetti
n. 1 ½ l valmista sorbettia

3 dl (2 dl) vettä
2 ½ dl (1 3/4 dl) sokeria
4 prk (vauvanruoka) persikka-passionsosetta
1 viinilasillinen kuivaa vermuttia (Martini Extra Dry Biancoa)

Laita vesi ja sokeri kattilaan, kiehauta ja anna hautua 5 minuuttia. Jäähdytä seos. Sekoita kaikki ainekset keskenään muovi- tai keramiikka-astiassa. Laita pakastimeen ja sekoita ½ tunnin välein (jos muistat). Sorbetin pitäisi valmistua pakastimessa noin 2 tunnissa. Tosin oman kokemukseni mukaan oma versioni ei kyllä olisi ollut valmista ihan niin pian. Tein tämän illalla, ja ehdin ehkä kolme kertaa sekoittaa sitä, oli vielä viimeiselläkin kerralla löysää. Sitten se jäi yöksi pakastimeen ja oli aamulla valmista.

Sorbetti ei ollut ihan niin pehmeän silkkistä kuin olin toivonut. Luulen että sokeriveden määrää pitäisi vähentää, tai lisätä hedelmäsosetta. Tai ehkä se johtui siitä sekoittelun puutteesta? Eli lopputulos oli jotain sorbetin ja graniten väliltä. Lähempänä sorbettia kuitenkin, mutta hiukan hileistä paikoitellen. Alkuperäisen ohjeen määrien jälkeen suluissa määrät, joilla kokeilisin seuraavan kerran. Hyviä vinkkejä reseptin korjaamiseksi otetaan oikein mielellään vastaan!

Maku tässä oli kuitenkin hyvä, joskin aavistuksen makeahkon puolella. Sekin puoltaa sitä sokeriveden määrän vähentämistä seuraavaa kertaa varten. Ensimmäiseksi kokeiluksi kuitenkin varsin onnistunut lopputulos!