Juhlat on juhlittu ja vuosi on vaihtunut. Vuotta vaihdettiin mm. tämän jalon kuohujuoman sekä Pastanjauhajien vinkkaaman lohirullaherkun voimin. Juomasta lisää myöhemmin tässä tarinassa, lohi päässee ihan omaan juttuunsa hiukan myöhemmin.
Uusi vuosi tuo uudet kujeet myös voikeittiöön; tärkeimpänä reaalikeittiön siirtymisen joitakin asteita eteläisemmille leveys- ja läntisemmille pituuspiireille. Tässä vaiheessa paljastettakoon sen verran, että uudesta keittiöstämme pääsemme vaikkapa Hakaniemen halliin noin puolessa tunnissa autoillen. Vieläkin paremmat ruoka-apajat siis odottanevat meitä tänä alkaneena vuonna!
Parempi Puolisko lähti jo edeltäkäsin kartoittamaan maastoa, ja Puolenkilon huushollin lopullinen muuttohässäkkä ajoittuu tammikuulle. Näistä syistä lienee mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että tammikuussa ei tämä viime aikoina tutuksi tullut harvahko postaustahti ainakaan kiihdy... ja kuvamateriaalikin saattaa olla juuri yllä näkyvää taattua tasoa. Toivottavasti sitten blogin lähestyvien yksivuotissynttäreiden jälkeen bloggauskin saa taas uutta puhtia!
Sitten tähän jaloon janojuomaan. Shampanjahan oli makunystyröillemme aivan uusi tuttavuus viime kesään asti. Ensimmäinen kerta sujui jokseenkin ala-arvoisissa merkeissä tyyliin taskulämpimänä hammasmukista... Mutta jokunen viikko sitten päästiin vihdoin asiaan, ja kokeilemaan tätä hyväksi kehuttua sieltä edullisemmasta päästä hintahaitaria. Näyttääkin muuten siltä, että Alko on päivittänyt hintojaan tästä päivästä lähtien. No, edullisimmasta päästä tämä on edelleen.
Kuten aina, luotamme herrojen Berglund ja Rinta-Huumo arvioihin, ja tämän kuvauksen perusteella valitsimme juuri tuon pullon:
Blondel Brut Carte d'Or
Alkon nro 582897, hinta 24,60 €
Viinistä viiniin kuvailee siis näin:
"Miellyttävän avoin ja paahteinen tuoksu. Siitä voi erottaa kermaa, paahtoleipää ja pähkinää. Maku on tuoksua myötäillen monipuolinen. Vaikka maku on kuiva, on se kypsän hedelmäisyyden ansiosta suutuntumaltaan miellyttävän pehmeä. Maun aromeista voi erottaa tuoksun lupaamia piirteitä. Tasapainoinen kokonaisuus jättää pitkään maistuvan, kermaisen jälkivaikutelman. Ruokasuositus: Paistetut, vaalealihaiset kalaruoat"
Täytyy sanoa, että olimme kerrasta myytyjä. Mukavat, kestävät kuplat ja pehmeä mutta monipuolinen maku. Useampikin maistelija oli sitä mieltä että vaikka juoma on täysin kuiva, siinä on todella paljon makua, ja se ikään kuin "tuntuu" jopa puolikuivalta, olematta kuitenkaan mitenkään liian "makea".
Asiantuntijoita emme ole, mutta näin maallikkona voimme kyllä suositella!
Puolenkilon keittiö toivottaa kaikille vieläkin parempaa alkanutta vuotta 2008!
Uusi vuosi tuo uudet kujeet myös voikeittiöön; tärkeimpänä reaalikeittiön siirtymisen joitakin asteita eteläisemmille leveys- ja läntisemmille pituuspiireille. Tässä vaiheessa paljastettakoon sen verran, että uudesta keittiöstämme pääsemme vaikkapa Hakaniemen halliin noin puolessa tunnissa autoillen. Vieläkin paremmat ruoka-apajat siis odottanevat meitä tänä alkaneena vuonna!
Parempi Puolisko lähti jo edeltäkäsin kartoittamaan maastoa, ja Puolenkilon huushollin lopullinen muuttohässäkkä ajoittuu tammikuulle. Näistä syistä lienee mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että tammikuussa ei tämä viime aikoina tutuksi tullut harvahko postaustahti ainakaan kiihdy... ja kuvamateriaalikin saattaa olla juuri yllä näkyvää taattua tasoa. Toivottavasti sitten blogin lähestyvien yksivuotissynttäreiden jälkeen bloggauskin saa taas uutta puhtia!
Sitten tähän jaloon janojuomaan. Shampanjahan oli makunystyröillemme aivan uusi tuttavuus viime kesään asti. Ensimmäinen kerta sujui jokseenkin ala-arvoisissa merkeissä tyyliin taskulämpimänä hammasmukista... Mutta jokunen viikko sitten päästiin vihdoin asiaan, ja kokeilemaan tätä hyväksi kehuttua sieltä edullisemmasta päästä hintahaitaria. Näyttääkin muuten siltä, että Alko on päivittänyt hintojaan tästä päivästä lähtien. No, edullisimmasta päästä tämä on edelleen.
Kuten aina, luotamme herrojen Berglund ja Rinta-Huumo arvioihin, ja tämän kuvauksen perusteella valitsimme juuri tuon pullon:
Blondel Brut Carte d'Or
Alkon nro 582897, hinta 24,60 €
Viinistä viiniin kuvailee siis näin:
"Miellyttävän avoin ja paahteinen tuoksu. Siitä voi erottaa kermaa, paahtoleipää ja pähkinää. Maku on tuoksua myötäillen monipuolinen. Vaikka maku on kuiva, on se kypsän hedelmäisyyden ansiosta suutuntumaltaan miellyttävän pehmeä. Maun aromeista voi erottaa tuoksun lupaamia piirteitä. Tasapainoinen kokonaisuus jättää pitkään maistuvan, kermaisen jälkivaikutelman. Ruokasuositus: Paistetut, vaalealihaiset kalaruoat"
Täytyy sanoa, että olimme kerrasta myytyjä. Mukavat, kestävät kuplat ja pehmeä mutta monipuolinen maku. Useampikin maistelija oli sitä mieltä että vaikka juoma on täysin kuiva, siinä on todella paljon makua, ja se ikään kuin "tuntuu" jopa puolikuivalta, olematta kuitenkaan mitenkään liian "makea".
Asiantuntijoita emme ole, mutta näin maallikkona voimme kyllä suositella!
Puolenkilon keittiö toivottaa kaikille vieläkin parempaa alkanutta vuotta 2008!
4 kommenttia:
Loistokasta Uutta Vuotta!
Taitaapa meilläkin olla tuota juomaa putelillinen tuolla varaston perillä. Muistikuvien mukaan oli ihan mainio tuttavuus!
Ja onnea muuttoprojektiin, tervetuloa tänne Hakaniemen hallin "nurkille". Meiltä tosin on sinne vain sellainen vartin matka. :)
Kiitos Tusla!
Muistelinkin että teillä ollaan hyvien juomien tuntijoita. Onko vinkkejä hyvistä samppiksista joita kannattaisi maistella?
Noista alle 30e samppiksista ollaan joskus ostettu tuota Bonnairea ja ollaan tykätty. Victoire Brut Millesime 1999 ei myöskään mene paljo yli 30e ja on ihan kelpo samppis.
Alle 40e hintaluokassa Jacquesson toimii aina, samoin Pol Roger. Moët& Chandon on myös hyvää "peruskauraa". Salaisesti tykkään kovasti Ruinartista ka Bollingerkin ihastuttaa. Vaikka se onkin kliseisesti the James Bond-samppanja.
Viimeksi tuli hankittua Viini-lehden Bouquet-clubin kautta laatikollinen Arlauxin samppanjaa, jossa mukana Roséta (romanttista!) ja Vieille Reserve. Molemmat ehdottomasti hintansa väärtejä.
Hurahdin muutama vuosi sitten täysin shampanjaan (tiedän, se pitäisi kirjoittaa samppanja, mutta kuulostaa minusta kauheelta...)vaikken ennen välittänyt kuohuviineistäkään. Tuslan listaan voisin lisätä Feuillatten, mielestäni paras hinta-laatusuhde, ja toimii ruoan kuin ruoan kera. Mukavan kuplivaa uutta vuotta puolenkilon keittiöön ja tervetuloa etelään!
Lähetä kommentti