31. heinäkuuta 2007

kirpeänraikas jälkiruokaherkku

Mitämitämitä!?!?!? Tämän jälkeen alkaa kai kohta olla aika turha enää tutuille selittää että meillä "ei oikeastaan koskaan leivota"... No, ei meillä kyllä oikeasti, ja tämänkään tekemistä ei juuri voi leivonnaksi laskea, kun uunin sijaan tarvitaan enempi jääkaappia. Olen vain kertakaikkiaan tykästynyt löytämääni hyydykekakun reseptiin ja tilaisuuden tullen on aina hauskaa testata uusia makuyhdistelmiä. Kokoelmissa on jo ainakin mango, porkkana, mokka-viski ja mansikka. Joukon jatkoksi liittyy nyt punaherukka-valkosuklaa. Aiemmista versioista poiketen tämä ei ole ihan niin kevyt, kokeilin rahkan sijaan partaäijää ja lisäksi sekaan livahti myös sulatettua lime-valkosuklaata tasapainottamaan punaherukoiden kirpakkaa heleyttä.

Punaherukka-valkosuklaakakku
n. 10 annosta

Pohja
200 g digestive -keksejä
50 g voita

Täyte
2,5 dl Flora Vanillaa
500 g ruokajugurttia (paksua, Lindahlin turkkilainen tai kreikkalainen)
1 tl vaniljasokeria
n. 1 dl punaherukoita paseerattuna (itse soseutin ensin monitoimikoneella ja sitten siivilän läpi painellen)
n. 1 rkl / loraus hunajaa
n. 40 g valkosuklaata sulatettuna
5 liivatelehteä
2 rkl limemehua

Kiille
1 dl paseerattua punaherukkaa
2 dl vettä
loraus hunajaa
5 liivatelehteä

Laita ensin täytteen liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Tee sitten pohja: murskaa keksit tehosekoittimessa muruiseksi seokseksi. Sulata voi ja yhdistä kulhossa muruseokseen. Sekoita, kunnes voi on imeytynyt keksimuruihin. Vuoraa irtopohjavuoan (meillä on n. 28cm halkaisijaltaan) pohja leivinpaperilla ja taputtele muruseos vuoan pohjalle. Nosta vuoka jääkaappiin täytteen teon ajaksi.

Tätä kakkua varten kaivelin pakastimesta punaherukoita pari rasiallista. Soseuta herukat monitoimikoneella ja lopuksi siivilän läpi painelemalla, jolloin suurin osa siemenistä jää rannalle. Jätä koristeluun tarkoitetut herukat pakastimeen odottamaan.

Vatkaa Vanilla vaahdoksi. Yhdistä vaahtoon jugurtti, vaniljasokeri, sulatettu suklaa (ainakin Fazerin leivontasuklaa suli nätisti mikrouunissa), hunaja ja soseutetut herukat. Maistele seosta ja lisää hunajaa tarvittaessa. Purista liivatteista ylimääräiset vedet ja sulata ne pieneen tilkkaan kuumennettua limemehua. Kaada liivateseos täytteeseen tasaisena nauhana, vatkaa/ sekoita koko ajan. Kaada seos vuokaan murupohjan päälle.

Laita kakku hyytymään jääkaappiin vähintään 3 tunniksi, mieluiten yön yli.

Kun täyte on kunnolla hyytynyt, valmista kiille. Laita taas liivatteet pehmenemään kylmään veteen. Yhdistä herukkasose, vesi ja hunaja. Kuumenna noin ½ dl seosta ja sulata liivatteet siihen. Sekoita ohuena nauhana lopun nesteen sekaan. Tällä liivatemäärällä tuota hyydytettävää nestettä ei saisi olla juuri 3 dl enempää. Jos et halua kaataa juoksevaa kiillettä kakun päälle (voi karata vuoan liitoksesta osittain), voit hyydyttää sitä aluksi vähän laittamalla kulhon kylmään veteen ja sekoittelemalla seosta kunnes se alkaa hiukan saostua / hyytyä.
Jos haluat koristeita kiilteen alle, laita ne kakun pinnalle ja kaada kiilleseos varovasti päälle. Laita kakku taas jääkaappiin kunnes kiille on hyytynyt (noin tunti).

Ennen vuoan avaamista kannattaa käydä vielä vaikka veitsellä läpi kakun reunat, että ne irtoavat vuoan reunoista. Näin kakku ei repeä kun irrotat vuoasta reunat.

Tällä kertaa tarkoituksena oli testata hauskaa ideaa jonka bongasin Mansikkamäeltä. En kuitenkaan ehtinyt moista tällä kertaa testaamaan, jää seuraavaan kertaan. Ehkä jouluna sitten ;)
Niinpä vuolin valkosuklaasta "koristeeksi" reunoille lastuja. Vähän treeniä vaatii vielä tuo koristelupuoli... kyllä se siitä. joskus.

Juuri oikea tasapaino oli kyllä tuon makeuden ja happamuuden suhteen! Ja jugurtin (?) ansiosta oli koostumuskin hiukan täyteläisempi kuin rahkalla tehtynä. Hyvää, taas kerran, ja kuuteen henkeen yksi kakku vedettiin jälkiruoaksi ihan muina miehinä ja naisina.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No onpa upean näköinen torttu!

oliivia kirjoitti...

Kiitos miksu, oikeastaan ensimmäistä kertaa uskaltauduin kokeilemaan varsinaista koristelua tähän kakkuun...

Anonyymi kirjoitti...

Onpa kivan raikkaan näkönen kakku. Söisin!
(Jos voisin.)

oliivia kirjoitti...

Kiitos merry!
Kakku oli tosiaan mukavan raikasta. Toisaalta valkosuklaa toi siihen vähän täyteläisyyttä mukaan.

Merituuli kirjoitti...

vau miten kaunis!