Tämä ruoka on muunnelma carpaccio alla rucola -tyyppisestä reseptistä, jossa naudanlihaa tarjoillaan rucolapedillä, mausteena parmesanlastuja, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Ruoka on varsin kevyt, joten alkuruoaksi voi tarjoilla vaikka spagetti aglio e oliota. Ruoka on varsin helppo tehdä, joskaan ei nopea jos teet paahtopaistin alusta asti.
Paahtopaistin tekoon löytyy monia ohjeita. Silmäilimme niistä tukea ja menimme tähän tahtiin:
Paahtopaisti rucolapedillä
2 annosta
n. 400 g naudan paahtopaistia
1 ruukku rucolaa
suolaa
pippuria
oliiviöljyä
Ota paisti huoneenlämpöön vähintään tuntia ennen kuin alat kypsentää sitä. Paista kuumalla, kuivalla pannulla paistiin ruskea pinta joka puolelle. Kypsennä sitten 175 -asteisessa uunissa (käytä 125 -asteista jos haluat punaisemman paistin) noin tunti per kilo, tai kunnes lihalämpömittari näyttää n. 60-65 astetta. Me kypsensimme tätä noin 30 minuuttia, mikä oli hippusen liian kauan (lihassa oli lämpömittarikin, ja alkoi olla jo lähempänä 70:tä). Sanoisin että medium -lihaa tavoittelevalle riittäisi tuon kokoiselle palalle n. 15 - 20 minuuttia, vähän uunista riippuen. Ota paisti uunista, suolaa ja pippuroi pinta joka puolelta. Kääri sitten paisti folioon tai voipaperiin, ja vielä keittiöpyyhkeisiin tai sanomalehteen. Anna vetäytyä ainakin ½ tuntia, mieluummin hiukan pidempään.
Kun paisti on vetäytynyt, leikkaa se mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Huuhtele rucola ja tee siitä peti. Laita paistisiivut rucolapedille, vuole päälle parmesania, rouhi mustapippuria ja suolaa ja lopuksi koko komeuden päälle vielä oliiviöljyä. Meillä tarjoiltiin lisänä vielä improvisoitua piparjuurimajoneesia, joka valmistui sekoittamalla kaupan rasvattomaan majoneesiin loput lohiruoalta jääneestä piparjuuritahnasta. Hyvää oli, vaikkakin edellä mainituista syistä paisti ehti vähän liian kypsäksi meidän makuumme.
Ruokajuomana nautimme Primitivo Salento Diverso -punaviiniä. Siitä sen verran, että ihan juotavaa oli, mutta ei mitenkään erikoisen hyvää. Hintaluokassa alle 7€ (tämän hinta 6,50€) löytyy parempiakin sijoituksia. Siksipä ei siitä sen enempää, vaikka Viinistä viiniin -kirjan gurumme sanovatkin:
"Mehevä tuoksu on kypsän hedelmäinen. Siitä voi lisäksi erottaa mausteisuutta, kuivattua hedelmäisyyttä ja orastavaa riistaisuutta. Keskitäyteläinen maku on suutuntumaltaan pehmeän mehevä. Aromeiltaan se seuraa tuoksua. Makua sävyttävät myös persoonallinen, hieman eläimellinen aromikkuus. Tasapainoisen suunmyötäinen kokonaisuus. Ruokasuositus: Tummat, selkeämakuiset liharuoat. Myös riistalinnut."
Meille se ei pudonnut ihan tuohon tahtiin. Harvinaislaatuinen tapaus, sinänsä.
Paahtopaistin tekoon löytyy monia ohjeita. Silmäilimme niistä tukea ja menimme tähän tahtiin:
Paahtopaisti rucolapedillä
2 annosta
n. 400 g naudan paahtopaistia
1 ruukku rucolaa
suolaa
pippuria
oliiviöljyä
Ota paisti huoneenlämpöön vähintään tuntia ennen kuin alat kypsentää sitä. Paista kuumalla, kuivalla pannulla paistiin ruskea pinta joka puolelle. Kypsennä sitten 175 -asteisessa uunissa (käytä 125 -asteista jos haluat punaisemman paistin) noin tunti per kilo, tai kunnes lihalämpömittari näyttää n. 60-65 astetta. Me kypsensimme tätä noin 30 minuuttia, mikä oli hippusen liian kauan (lihassa oli lämpömittarikin, ja alkoi olla jo lähempänä 70:tä). Sanoisin että medium -lihaa tavoittelevalle riittäisi tuon kokoiselle palalle n. 15 - 20 minuuttia, vähän uunista riippuen. Ota paisti uunista, suolaa ja pippuroi pinta joka puolelta. Kääri sitten paisti folioon tai voipaperiin, ja vielä keittiöpyyhkeisiin tai sanomalehteen. Anna vetäytyä ainakin ½ tuntia, mieluummin hiukan pidempään.
Kun paisti on vetäytynyt, leikkaa se mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Huuhtele rucola ja tee siitä peti. Laita paistisiivut rucolapedille, vuole päälle parmesania, rouhi mustapippuria ja suolaa ja lopuksi koko komeuden päälle vielä oliiviöljyä. Meillä tarjoiltiin lisänä vielä improvisoitua piparjuurimajoneesia, joka valmistui sekoittamalla kaupan rasvattomaan majoneesiin loput lohiruoalta jääneestä piparjuuritahnasta. Hyvää oli, vaikkakin edellä mainituista syistä paisti ehti vähän liian kypsäksi meidän makuumme.
Ruokajuomana nautimme Primitivo Salento Diverso -punaviiniä. Siitä sen verran, että ihan juotavaa oli, mutta ei mitenkään erikoisen hyvää. Hintaluokassa alle 7€ (tämän hinta 6,50€) löytyy parempiakin sijoituksia. Siksipä ei siitä sen enempää, vaikka Viinistä viiniin -kirjan gurumme sanovatkin:
"Mehevä tuoksu on kypsän hedelmäinen. Siitä voi lisäksi erottaa mausteisuutta, kuivattua hedelmäisyyttä ja orastavaa riistaisuutta. Keskitäyteläinen maku on suutuntumaltaan pehmeän mehevä. Aromeiltaan se seuraa tuoksua. Makua sävyttävät myös persoonallinen, hieman eläimellinen aromikkuus. Tasapainoisen suunmyötäinen kokonaisuus. Ruokasuositus: Tummat, selkeämakuiset liharuoat. Myös riistalinnut."
Meille se ei pudonnut ihan tuohon tahtiin. Harvinaislaatuinen tapaus, sinänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti